Uudelle yrittäjälle / Yrittäjälle: Tutustu työntekijän palkkauksen riskeihin ja mieti, onko turvallisempaa yrittää vain yksin.

Poliitikolle / Päättäjälle: Jos todella haluat, että talous kasvaa ja ihmiset työllistyvät, on työntekijän riskejä vähennettävä. Yrityksistä 98,9 % on alle 50 hengen yrityksiä. Vuosina 2001-2012 pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle 1). Uskoisin luvun nousevan järkevöittämällä muutamia palkkaukseen liittyviä kuluja.


Tässä artikkelissa käsitellään:

  • Työntekijöiden tai työntekijöiden lasten sairaslomien kustannuksia
  • Työntekijän tai yrittäjän äitiysloman kustannuksia
  • Avaimet käteen - koulutatko itsellesi kilpailijaa?
  • Rekrytointia ja työntekijän irtisanomista
  • Yrittäjän puolison heikkoa asemaa

Työntekijän tai työntekijöiden lasten sairaslomien kustannukset

Tahdon ensiksi korostaa, että puhun nyt sairaslomien kustannuksista, en syistä tai oikeutuksista.

Työntekijän tai työntekijän lapsen sairasloman kustannukset voi laskea:

  • Työntekijän palkan suuruudesta sivukuluineen.
  • Yrityksen juoksevista kuluista per työntekijä.
  • Ansionmenetyksistä, eli paljonko rahaa kyseinen työntekijä olisi töissä ollessaan tehnyt.
  • Korvaavan työntekijän eli sijaisen palkan suuruudesta, tai yleensä kolleegan venymisestä ylitöihin, lisäkorvattavine ylityötunteineen.

Laskelmat sairauslomien kuluista voit lukea artikkelistani
[Sairauslomien kustannukset ja vaikutukset pienyrityksissä].

Eräs yrittäjäkolleegani kysyi eräässä yrittäjien tapaamisessa, että onko oikein, että työnantaja saa maksaa esimerkiksi siitä, että työntekijä on tötöillyt lauantai-iltana humalassa otsansa ruvelle - tai jos työntekijän parisuhde on kariutunut ja hän tarvitsee kuukauden masennuslomaa selviytyäkseen menetyksestään?

Minä lisäisin tähän, että onko myöskään oikein, että työntekijä on saikulla "huonolla omallatunnolla"? Jotkut työntekijät ottavat itseensä jos tietävät sairaslomien kustannuksista, varsinkin jos tiedetään, ettei firmalla olen liiemmin rahaa. Onko tällöin riski, että sieltä sairaslomalta tullaan töihin jopa liian aikaisin ja täten aiheutetaan itselleen hallaa? Ihmisten kestokyky on erilainen, eikä työnantajallekaan ole edullista se, että esimerkiksi lähisukulaisensa kuolemaa akuutisti sureva henkilö on puolikuntoisena ja -tehoisena töissä. Omassa yrityksessäni muutamaankin kertaan työntekijä on suuren menetyksen tapahdututta kuitenkin toivonut saavansa jatkaa työntekoa, sillä ajatukset pysyvät sillä kasassa ja hän itse voisi paremmin, mikäli päivässä olisi jotain rytmiä ja muuta ajateltavaa - ettei tarvitsisi istua kotona vain itkemässä.

Toisin kuin kaupunkilegenda väittää, ovat työnantajan vakuutukset voimassa aina. Työntekijä saa palata sairaslomalta töihin aivan silloin kun hän itse kokee itsensä työkuntoiseksi, eikä väittämä, etteivät "firman vakuutukset silloin kattaisi vahinkoja" pidä millään tavalla paikkansa. Ollaan kuitenkin heikoilla jäillä jos lähdetään ehdollistamaan lääkärin, ammattilaisen, antamaa arviota sairasloman pituudesta ja tarpeellisuudesta. Toki jos flunssa meneekin nopeammin ohi, tai mieliala helpottaa, niin töihin vaan, toki! Mikä jottei.

Ratkaisumalleja:

  • Yksi #sori15 -ryhmän ajamista ehdotuksista on, että KELA maksaisi kaikki sairaslomat (omat sairastumiset ja lapsen sairauden takia töistä poissaolon). Tässä mallissa yrittäjältä jäisi pois tuo ensimmäinen kohta eli työntekijän palkka sivukuluineen, mutta edelleen maksettavaksi jäisi sijaisen palkka tai kolleegoiden ylityöt sekä kestettäväksi ansionmenetykset. Silti tämä malli kuulostaa mielestäni vallan hyvältä ja helpottaisi huomattavasti yrittäjän eli työnantajan riskiä sekä lisäisi todennäköisesti yh-äitien tai -isien työllistymistä.
  • Jotkut yrittäjät ovat ehdottaneet myös mallia, jossa ensimmäiset 1-3 päivää sairaslomaa olisi aina palkatonta. Tutkimatta tarkemmin tämän seuraamuksia en ota tähän ehdotukseen vielä kantaa. Ainakaan yh-äitien tai -isien toimeentulolle tämä tuskin tekisi kovinkaan hyvää.
  • Itse voisin ehdottaa, että mikäli eri syistä masentunut tai työkyvyltään alentunut työntekijä haluaa omasta tahdostaan tulla töihin, silloin kun hän itse arvioi voivansa paremmin saadessaan tekemistä, voisi työnantaja hakea KELAlta väliaikaista "kuntouttamisrahaa" (tai millä ikinä sitä nyt sitten kutsuisi) sille ajalle kun lääkäri katsoo henkilön olevan puolikuntoinen (ei työkyvytön).

 

Työntekijän tai yrittäjän äitiysloma

Työntekijällä asiat ovat Suomessa hyvin hänen jäädessään äitiyslomalle tai vanhempainvapaalle, enkä ainakaan äkkiseltään keksi mitään, mitä siinä pitäisi parantaa.

Yrittäjän kannattaa huomioida, että työntekijän äitiysloma maksaa työnantajalle, laskutavasta riippuen, keskimäärin noin 12000 - 20000 euroa 1). Työhaluiselle lisääntymisikäiselle naiselle tämä tarkoittaa työllistymisen kannalta, varsinkaan pienemmässä yrityksessä, katastrofaalista tilannetta.

Nuorilla naisilla teetetään paljon saman ikäisiä miehiä enemmän erilaisia pätkätöitä. Tämä johtunee juurikin raskauden pelosta. Sukupuoli siis talousasiat huomioiden selkeästi vaikuttaa naisten työsuhteiden laatuunkin.

Naisyrittäjän mikroyrityksessä 2) yrittäjän itse lisääntyessä tilanne lähes poikkeuksetta on se, että yritys on laitettava kiinni yrittäjän äitiysloman ajaksi. Sijaisen palkkaan et saa tukea mistään, eikä realistisesti ajateltuna kukaan oikeastaan pystyisikään alkamaan sijaiseksi yrittäjälle.

Äidin on lain mukaan oltava kotona äitiys vapaa-ajan eli ensimmäiset 3 kk lapsen syntymästä. Tämä jälkeen isä saa jäädä kotiin, mutta isyysloma on enintään 54 päivää 3). Päiväkotiin lapsen saa viedä aikaisintaan 1-vuotiaana. Väittäisin, että useimmissa pienissä mikroyrityksissä realistinen tilanne on se, että yrittäjä laittaa lapun luukulle vähän ennen, esimerkiksi viikko ennen synnytystä (toivoen hartaasti, että lapsi syntyy ajallaan) ja palaa töihin etänä suoraan synnäriltä, jotta ehtii starttaamaan liiketoiminnan siihen kuntoon, että lomalta palaavat työntekijät pääsevät suoraan tuottavasti töihin.

Seuraavat reilun pari kuukautta yrittäjä yrittääkin revetä kaikkeen, vauvankakantäytteisistä unettomista öistä työtehtäviin etänä kotoa, sillä oletusarvoisesti vastasyntynyttä nyt ei kuitenkaan sinne työpaikalle voi eikä kannata viedä.

Pienen yrityksen naisyrittäjän kannattaakin huomioida minkälaisiksi kustannukset kohoavat kun saat maksaa äitiyslomasi ajalta kaikki firman juoksevat kulut ja kaikkien työntekijöiden palkat. Noin kuukauden "yrittäjän äitiysloma" maksaa jo alle 10 hengen pienessä mikroyrityksessä noin 50 000 euroa + ansionmenetykset ja mahdollisesti pysyvästi menetetyt asiakkaat.

Lue lisää aiheesta toisesta artikkelistani: Ihanaa, työkaverilleni tulee vauva!

Ratkaisumalleja:

  • Erään yrittäjäkolleegani sanoin "Vauvat ovat yhteiskunnalle lahja tulevina veronmaksajina. Näin ollen ei ole yksin työnantajan velvoite maksaa vanhempainkustannuksia."
  • Tasa-arvoista työllistymismaailmaa ei aja millään tavalla se, että harva uskaltaa työllistää naista, vauvojen pelossa. Työnantajan ei tulisi joutua kustantamaan kenenkään muun lisääntymisiä, omien mahdollisten lisääntymisten kustannukset ovat jo yritystoiminnalle riittävät, elleivät jopa fataalit.
  • Sari Sarkomaa ja Lenita Toivakka kirjoittavat Yrittäjänaisten blogissa seuraavasti: "Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Hyvä askel eteenpäin "äitiriskin" kitkemisessä olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Kertakorvaus korvaisi vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen." 4) Tässä mallissa yrityksen on kuitenkin ensin kestettävä kaikki kustannukset, kaatumatta ja ilman, että yrittäjä myy autonsa, asuntonsa ja äitinsä, kunnes raha palautuisi.
  • Osa kansanedustajista esittää, että vauvan tulon kulut tulisivat jakautua sekä isän että äidin työnantajan kesken. Tässä mallissa on mielestäni lähtökohtaisesti se ongelma, että edelleenkin ajatellaan kulujen kuuluvan työnantajalle. Tämäkin tosin on naisten työllistymisen kannalta "parempi kuin ei mitään". Minulle on tosin epäselvää se, että minkälaiseen työllistymisasemaan tämä sitten asettaisi yh-äidit. Entä kuka uskaltaa tunnustaa avioliiton ulkopuolisen lapsen, jos siitä hyvästä omalle yritykselle tai työnantajalle päsähtää kymppitonni maksettavaksi?
  • #sori15 -ryhmän ajama malli, jossa työntekijöiden äitiys- tai isyysloman kustannukset maksettaisiin KELAsta toisi erittäin suuren helpotuksen työnantajan riskiin ja täten edistäisi sekä uusien työntekijöiden palkkaamista että työsuhteen laatua (helpommin kuukausityöläiseksi, ei tuntityöläiseksi) erityisesti naisilla. Työnantajalle jäisi tässä mallissa edelleen maksettavaksi sijaisen kouluttaminen työtehtäviin, mutta se olisi nähdäkseni työnantajalle kohtuullinen rasite.
  • Yrittäjän äitiys- tai isyyslomasijaisen palkkaamiseen haettava tukiraha.

(Jälkihuomautus: Omassa yrityksessäni kaikki vakkarit ja yli puolet tuntareistakin on lisääntymisikäisiä naisia, enkä ole suostunut pitämään kyseistä seikkaa valintakriteerinä työntekijää valittaessa. Tiedän kuitenkin, että tämä saattaa parhaassa tapauksessa maksaa minulle koko firman.)

 

Koulutatko itsellesi kilpailijaa?

Käsityöalalla työskentelevä yrittäjäkolleegani kertoi, että yksi hänen suurimmista huolistaan on se, että hänen oppisopimuskoulutettava kisällinsä perustaa valmistumisensa jälkeen kilpailevan yrityksen. Pelko on aiheellinen, sillä näin on jo käynyt aiemmin.

Tämä pelko on aiheellinen monella alalla. Mitä monipuolisemmin koulutat työntekijöitäsi hoitamaan asioita, sitä paremmin annat heille avaimet käteen liiketoimintaasi.

  • Tähän asiaan minulla ei ole, enkä välttämättä edes etsi ratkaisuja. Mielestäni jokainen on tervetullut kokeilemaan yrittämistä. Tie on pitkä ja kivinen. Suurta osaa aloittaneista yrityksistä ei ole olemassa enää muutaman vuoden päästä perustamisestaan - ja tähän on syynsä. Pelkästään se, että olet hyvä työssäsi, ei tee sinusta yrittäjää.

 

"Huonosta työntekijästä" on vaikea päästä eroon

Suurin osa työntekijöistä on hyviä, yritteliäitä ja ahkeria. Irtisanomistilanteisiin joudutaan onneksi erittäin harvoin.

  • Rekrytointi on yksi yrittäjäurasi tärkeimmistä hetkistä. Pidä siis kaikki hoksottimesi auki. Pienellä yrittäjällä yksikin virherekrytointi voi kaataa koko yrityksen. Internetin keskustelupalstoilla jopa kernasti neuvotaan ihmisiä valehtelemaan työnhaussaan, jotta saisi sen paikan.
  • Pitämällä pitkään töissä miinusmerkkistä työntekijää ajat yrityksesi ajan mittaan hyvinkin ahtaalle. Jos haluat yrityksellesi terveen talouskasvun, on sinun pakko (vaikket haluaisi) tarttua tilanteeseen nopeasti.
  • Työnantajan velvollisuus on huolehtia, että rahaa tulee taloon niin paljon, että kaikkien työntekijöiden palkat ja muut menot saadaan katettua. Työpaikalla syntyykin välittömästi eripuraa myös työntekijöiden kesken siinä kohtaa kun palkkoja ei pystytä asiallisesti maksamaan. Toisten miinusmerkkiseksi arvioima työntekijä päätyy helposti kaikkien suurennuslasin alle, kaikissa tekemisissään ja taas vaikuttaa vääjäämättä työilmapiiriin.
  • Aina puhutaan työntekijän oikeuksista, ei työnantajan oikeuksista. Yrittäjän on erittäin valitettavasti lähtökohtaisesti varauduttava siihen, että suojaa oman selustansa. Jos siis joudut huomauttamaan työntekijälle jostain, kirjaa se aina ylös. Vakavemmista asioista anna aina kirjallinen varoitus. Irtisanomistilanteessa huolehdi siitä, että työntekijä allekirjoittaa todistajien läsnäollessa lapun, jossa hän ymmärtää ja hyväksyy työsuhteensa loppumisen syyt. Varaudu silti siihen, että kahden päivän päästä liiton lakimies soittaa perään ja penää "laittoman irtisanomisen" syitä. 5)
  • Työnantajan irtisanoessa työntekijän työsopimuksen selvitetään ovatko työsopimuslain mukaiset irtisanomisperusteet olemassa. Työntekijällä taas ei tarvitse olla mitään perustetta irtisanoa työsopimus.
  • Laittomasta irtisanomisesta kertakorvauksena työnantaja voidaan velvoittaa suorittamaan työntekijälle vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden (2 vuoden) palkka.
  • Irtisanominen vedoten tuotannollisiin ja taloudellisiin seikkoihin tuo taas 9 kk karenssin, jona aikana työnantaja ei voi ottaa uusia työntekijöitä samoihin tehtäviin tai on otettava sama henkilö takaisin kyseiseen työtehtävään.

Ratkaisumalleja:

  • 4 kk koeaika on nostettava 6 kk mittaiseksi, jotta työntekijän realistinen evaluointi voidaan kaiken uuden opettelemisen keskellä tehdä.
  • Yrittäjät ja työnantajat eivät ole kapitalistisikoja, joten on lakattava lähtemästä siitä oletusarvosta, että työnantaja kuitenkin sortaa pientä viatonta työntekijää, jollei sitä kaikin keinoin, liitoin ja laein estetä. Väittäisin, että 99% irtisanomistapauksissa taustalla on, laittoman irtisanomisenkin pelon takia, erittäin painavat ja pitkään vaivanneet syyt, jotka ovat aiheuttaneet peruuttamatonta vahinkoa yrityksen taloudelle ja työilmapiirille.
  • Irtisanomis- ja irtisanoutumisaikojen tulisi olla yhtä pitkät, sillä todellisuudessa työvelvoite usein raukeaa samantien kummassakin tapauksessa. Onkin eriarvoista se, että työnantaja joutuu maksamaan usean kuukauden palkan henkilölle, jota ei uskalla enää pitää töissä, mutta irtisanoutuneen työntekijän tilalle on kuitenkin löydettävä korvaava tekijä asap.

(Jälkihuomautus: Itse olen sellaisessa onnekkaassa tilanteessa, jossa nykyiset työntekijäni ovat aivan ihania, monipuolisesti taitavia ja ahkeria.)

 

"Pakkotyövoimaa"

Yksi yrittämisen huolista on myös se, että yrittäjän puolisolta voidaan evätä työttömyystuet vain siksi, että perheessä toinen on yrittäjä. Valtio täten useissa tilanteissa lähestulkoon "pakottaakin" yrityksen palkkaamaan myös yrittäjän puolison. 6)

 

Oppisopimus, tukityöllistetyt ja työharjoittelijat

Katso myös tähän liittyvä toinen artikkelini
[Työharjoittelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden todelliset kustannukset].

 

Lähdemateriaalia ja hyödyllisiä linkkejä:

1) http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288666374013.html - Iltasanomat, Työntekijä jäi äitiyslomalle – yrittäjä joutui ottamaan kymppitonnin lainan

ja http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yrittajaihmisena/a/yi/aitiysvapaan-kuluista-ristiriitaista-tietoa-tyonantaja-maksaa-yli-puolet - Yrittäjät, Äitiysvapaan kuluista ristiriitaista tietoa, työnantaja maksaa yli puolet

ja http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/naisyrittajat-ihmiset-eivat-tieda-paljonko-vauva-maksaa/ - Suomen Kuvalehti, Ihmiset eivät tiedä, paljonko vauva maksaa

2) http://www.stat.fi/meta/kas/mikroyritys.html - Tilastokeskus, mikroyritys

3) http://www.kela.fi/lapsiperheet - Kelan ohjeita lapsiperheiden tukeen

4)  http://www.yrittajanaiset.fi/uutiset.php?aid=9333&k=7702 - Yrittäjänaiset, Vanhemmuuden kulut tasan, äitiriski tasan

5) http://www.työsopimuslaki.fi/tietoa/irtisanominen/ - Työsopimuslaki, irtisanominen

6) http://www.y-lehti.fi/arkisto/artikkeli/835/Yritt%C3%A4j%C3%A4n+puolison+ty%C3%B6tt%C3%B6myysturva+heikko - Varsinais-Suomen Yrittäjät, Yrittäjän puolison työttömyysturva heikko

ja http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yrittajaihmisena/sosiaaliturvaopas/tyottomyys/yrittajan-perheenjasenen-tyottomyysturvasta/ - Suomen Yrittäjät, Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvasta

http://tilastokeskus.fi/til/aly/index.html - Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset