Uudelle yrittäjälle / Yrittäjälle: Tutustu työntekijän palkkauksen todellisiin kustannuksiin ja mieti, onko turvallisempaa yrittää vain yksin.

Poliitikolle / Päättäjälle: Jos todella haluat, että talous kasvaa ja ihmiset työllistyvät, on työntekijän todellisia kustannuksia vähennettävä. Yrityksistä 98,9 % on alle 50 hengen yrityksiä. Vuosina 2001-2012 pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 100 000 hengelle 1). Uskoisin luvun nousevan järkevöittämällä muutamia palkkaukseen liittyviä kuluja.

Tässä artikkelissa käsitellään:

  • Työntekijän todellisia kustannuksia ja palkan sivukuluja

Työntekijän palkan sivukulut ja palkan kattaminen

Varsinkin pääkaupunkiseudulla asumisen ja elämisen kustannukset ovat niin korkeita, etteivät työntekijät välttämättä pysty tulemaan toimeen kovin pienellä palkalla. Näin ollen jopa ilman järkevää pohjakoulutusta töihin pyrkivien palkkapyynnöt saattavat suhteessa olla melko suuria.

Työntekijän kuukausipalkka tulee kertoa noin x 1,7, jotta mukaan tulevat kaikki palkan sivukulut. Esimerkiksi 2000 euron kuukausipalkalla palkka sivukuluineen on noin 3400 euroa ja 3000 euron kuukausipalkalla palkka sivukuluineen on noin 5100 euroa. (Lisätiedot ja lähteet kertoimesta 1,7, katso tämän artikkelin kommentit.)

Nykymaailmassa, nykyisellä hintatasolla ja varsinkin pääkaupunkiseudulla vaaditaan työntekijältä valtavaa suoriutumista, jotta hän pystyy työajassaan ansaitsemaan edes oman palkkansa - varsinkin kun lauantaitöistä on tapana maksaa 1,5 kertaista ja sunnuntaitöistä 2 kertaista palkkaa.

Nyt sitten riippuen alasta on mietittävä, että mitä työntekijä on työssään tehtävä ansaitakseen yritykselle niin paljon voittoa (ei myyntiä vaan voittoa), jotta hän ansaitsisi enemmän kuin söisi. Otetaan esimerkiksi tuo 2000 euron palkka.

  • Jos yritys myy vaikka muttereita, euron paketti, josta maksetaan ensin 24% alvit pois, katetta olisi noin puolet, hän ansaitsisi yhden paketin myynnillä noin 0,38 euroa. Näin ollen myymällä noin 8950 pakettia kuussa (noin 410 pakettia per työpäivä, noin 55 pakettia joka tunti eli noin paketin per joka ikinen minuutti) työntekijä saisi tehtyä juuri riittävästi katetta yritykselle, että hän ansaitsisi edes oman palkkansa. Tällöin siis työntekijän katteilla ei kateta yrityksen vuokraa, sähköjä, varastointeja, vakuutuksia tai mitään muitakaan juoksevia menoja - ainoastaan palkka. Kysymys kuuluukin, että onko realistista ajatella hänen edes ehtivän minuutissa etsiä oikeanlaisen paketin, lyövän sen kassakoneeseen, rahastavansa ja antavan asiakkaalle käteen, puhumattakaan jos se paketti pitäisi vielä pakata ja lähettää jonnekin.
  • Jos yritys on vaikkapa vaatekauppa, jossa noin 5000 euron liiketilan kulujen kattamisen lisäksi on katettava neljä myyjää, tulisi "normaalikatteisella myynnillä" *) päivämyynnin olla noin 3000 euroa, joka tarkoittaa kymmenen euron paidan myyntiä joka toinen minuutti, jotta siitä saadaan alvien, liiketilan ja muiden kiinteiden kulujen lisäksi maksettua kaikkien palkat. Onko sellainen myyntitahti edes fyysisesti mahdollista? Ja tällä ei siis vielä tehdä ainakaan merkittävästi voittoa, eli omistajan on joko oltava itse töissä tai saatava jostain muualta rahaa. Tässä laskelmassa ei myöskään ole otettu huomioon kustannuksia kun joku työntekijöistä on sairaslomalla tai äitiyslomalla.
    *) "Normaalikatteisella myynnillä" tarkoitan noin 50% katetta.

Ratkaisumalleja:

  • Palkan kertominen x 1,7 kattaakseen kokonaiskustannukset työntekijästä on liian paljon. Palkan sivukuluja on voitava kohtuullistaa eläkemaksuista, kokonaisprosentti esim. Tyel 24,7% ja samalla kaavalla yrittäjän YEL on liian raskas. Eläke-etuudet ovat huonontuneet viime vuosina, joten eläkeyhtiöiden voisivat pudottaa prosentin solidaarisuudesta noin 15%:iin, jotta kulut voitaisiin jakaa tasaisemmin työntekijän ja työnantajan kesken asettamatta työntekijääkään ankaraan asemaan. Tätä tarkemmin selvittääkseen pitäisi tietää mikä on tämän hetkinen ja tulevaisuuden eläkerahan tila - riittääkö tuo 15 %. Ihan toinen asia on se, että pystyykö tätä selvittämään, sillä näissä eläkeasioissa ollaan tekemisissä omaan pussiin pelaajien kanssa (mm. EK, eläkeyhtiöt ja liitot). Sivukulujen pieneneminen joka tapauksessa johtaisi nähdäkseni helpompaan palkkaamiseen ja työntekijän parempaan palkkatasoon.
  • Tähän otan myös mielelläni ehdotuksia vastaan, että miten. Pk-yrityksiä ei ole tervettä kohdella samalla tavalla kuin isoja yrityksiä.

 

"Yrittäjän kymppi on euro" eli liikevaihdon kasvun tarve versus ensimmäinen työntekijä

Jos aloitat yrityksen kotona, ilman liiketilakustannuksia, tulee sinun tehdä liikevoittoa (ei myyntiä, vaan voittoa) noin kaksi kertaa oman palkkasi verran. Jos siis haluat noin 2000 euroa palkkaa, tulee myyntisi olla noin 10 000 euroa, josta 2400 lähtee veroihin ... 3800 lähtee ostettuihin tavaroihin, jotka olet siis myynyt ... ja vain 400 euroa menisi kiinteisiin kuluihin *), jäljelle jää 3400 euroa, josta saatkin näppärästi itsellesi sen 2000 euron palkan. Tällöin yrittäjän kymppi on kaksi euroa. Huomioi, että koska et tee voittoa, et voi investoinneilla kasvattaa yritystäsi tällä myynti-, kate ja kustannusmallilla.

Jos taas palkkaat työntekijän, astuvat työtilan suhteen aivan uudet lait ja kuviot esiin 2). Tästä kannattaa lukea internetistä tarkemmin. Perusideana kuitenkin on, että työtilojen on oltava asialliset, siistit, valoisat, kapasiteetiltaan riittävät ja henkilöstöllä on oltava taukotilat. Harvoin siis enää on mahdollista työskennellä esimerkiksi omassa autotallissaan jos palkkaa työntekijöitä.

Jotta pystyt kattamaan uuden työtilan vuokran, työntekijän sekä hänen sivukulunsa sekä 5 viikon kesäloman, jolloin hän ei ole töissä ja näiden lisäksi lomarahat (selaa tätä artikkelia eteenpäin), tulee yrityksesi myynnin karkeasti laskettuna triplaantua. 30 000 euroa, josta 7200 lähtee veroihin ... 11400 lähtee ostettuihin tavaroihin, jotka olet siis myynyt ... 425 menisi talteen työntekijän lomakustannuksia ennakoiden ... ja 3375 euroa menisi kiinteisiin kuluihin *), jäljelle jää 2 x 3400 euroa, josta saatkin näppärästi itsellesi ja työntekijällesi sen 2000 euron palkan. Tällöin yrittäjän kymppi on 0,60 euroa. Huomioi jälleen, että koska et tee voittoa, et voi investoinneilla kasvattaa yritystäsi tällä myynti-, kate ja kustannusmallilla.

Kannattaa myös huomioida, että yritystoiminnan kasvaessa yrittäjällä menee erilaisiin paperitöihin noin 20% ajasta, eli viidesosan päivästä olet poissa tuottavasta työstä.

*) Kiinteät kulut = Vuokra, sähkö, vesi, puhelimet, internet, tietokoneet, ohjelmalisenssit, mahdolliset muut tarvittavat lisenssit, vakuutukset, mahdolliset koneleasingit, lainanlyhennykset, kirjanpidolliset ja tilintarkastukselliset kulut eli kaikki kulut, joita yrittäjä saa kuukausittain yritystoiminnan pyörittämisestään maksaa.

Ratkaisumalleja:

  • Pienet yritykset hyötyisivät huomattavasti esimerkiksi ALV-huojennuksista tai ALV:in alarajan nostosta, jolloin kriittisimmässä kasvu versus konkurssivaiheessa olisi mahdollisuus kasvattaa itsensä sen maagisen ensimmäisen tai toisen työntekijän yli.
  • #sori15 -ryhmän mission mukaisesti olen samaa mieltä siitä, että alvia tulisi maksaa vain rajan ylittävältä osalta liikevaihdon noustessa yli rajan. Alarajaa on tasa-arvoisesti sovellettava niin isoille kuin pienillekin yrityksille.

 

Ammattiliitot ja TES tekevät kesästä "lottovoiton"

Suurimmalla osalla työaloista on käytössä oma TES eli työehtosopimus. TES:in sisältö riippuu siis alasta, jolla työskentelet. Noin 90% TES:eistä määritellään, että sen lisäksi, että saat maksaa työntekijällesi noin 5 viikkoa palkallista lomaa, joudut pulittamaan hänelle vielä puolen kuukauden ylimääräisen bonuksen eli lomarahan (vanha lomaltapaluuraha).

Vuodessa pitää kerätä 2000 euron työntekijän lomapalkan ja lomarahan kattaakseen noin 5100 euroa ylimääräistä rahaa. Tässä laskelmassa ei ole otettu huomioon mahdollisia ansionmenetyksiä työntekijän loman ajalta.

Sen lisäksi siis, että yrittäjä saa maksaa kesäajasta tyhjän toimitilan, kaikki juoksevat kulut ja kaikkien palkat, saa hän bonarina löytää jostain vielä tuhansia euroja per lätty pelkkää ylimääräistä "lomarahaa". Kesän tappiot, em. syistä, kokoisellani yrittäjällä ovatkin useita kymmeniä tuhansia euroja.

Ratkaisumalleja:

  • Ainoa keksimäni ratkaisumalli on poistaa lomaraha eli lomaltapaluuraha kohtuuttoman suurena ylimääräisenä kustannuksena. Kyseessä kuitenkin on vanhentunut tapa, jolla aikanaan haluttiin varmistaa, että työntekijä palaa lomalta suoraan töihin (eikä esimerkiksi lakkoile tai jättäydy pois töistä). Tällöin yrittäjälle jäisi maksettavaksi vakituisten menojen lisäksi edelleen koko se viisi viikkoa, jolloin työntekijä ei ole töissä, mutta sentään tämä kohtuuton lisäpalkkio jäisi pois.

 

Lähdemateriaalia ja hyödyllisiä linkkejä:

1) http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/yrittajyyssuomessa/ - Suomen Yrittäjät, yrittäjästatistiikkaa

2) http://www.tyosuojelu.fi/fi/tilavaatimukset - Työsuojelun ohjeita henkilökunnan tiloihin. Kannattaa myös googlettaa ainakin hakusanoilla "työturvallisuuslaki 48§" ja "työtila laki" ja "taukotila laki".