Uudelle yrittäjälle / Yrittäjälle: Tutustu tukityöllistettävien todellisiin kuluihin, äläkä tule uskotelluksi, että saisit itsellesi "halvan työntekijän".

Poliitikolle / Päättäjälle: Jos todella haluat, että talous kasvaa, ihmiset kouluttautuvat ja työllistyvät, on työntekijän todellisten palkkauskustannusten lisäksi oppisopimuksen tuet laitettava järkevään balanssiin.

Tässä artikkelissa käsitellään:

  • Työharjoittelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden todellisia kustannuksia yritykselle.

Työharjoittelija tai oppisopimusopiskelija ansaitsee hyvän perehdytyksen alan työtehtäviin ja me kokeneethan mielellämme tietoja jaamme. Innokas opiskelija voi hyvinkin tuoda koulusta mukanaan uutta tietoa myös työpaikalle päin, jolloin oppiminen on kumminkinpuolista. Onko tämä kuitenkaan taloudellisesti kannattavaa, sitä on laskettu tässä artikkelissani. Tahtotila opettamiseen on nimittäin eri asia kuin se, että onko se monellekaan yritykselle taloudellisesti yksinkertaisesti mahdollista.

Työharjoittelijan ottaminen yritykseen

Monella koululla on nykyään tapana, että osa opinnoista suoritetaan yrityksissä. Kävin vuonna 2013 Omnian ammattiopistossa kuuntelemassa esittelyä, jossa työharjoittelijat kertoivat toiveistaan oman työharjoittelunsa suhteen. Näiden opiskelijoiden pääasiallinen viesti oli se, että he haluaisivat yrityksissä päästä tekemään nk. "oikeita töitä", eikä esimerkiksi järjestämään varastoa, niinkuin niin monet heidän opiskelutovereistaan. Pienissä yrityksissä tämä kuitenkin on käytännössä mahdotonta.

Vaihtoehto 1 on alkaa kouluttamaan työharjoittelijaa. Tällöin jokainen kouluttajan tunti maksaa 40-50 euroa / tunti + ansionmenetykset + mahdolliset hänen käyttämästään ajasta johtuvat erityiskorvattavat ylityöt 2).

Vaihtoehto 2 on laittaa opiskelija tekemään jotain, josta hän suoriutuu itsenäisesti. Tämä sitten usein on jotain yksinkertaista, joka ei vaadi ohjaajaa. Tällaiset työtehtävät voisivat olla varaston järjestelyä, hyllytystä, siivoamista, paperien silppuamista, mapitusta, pakettien kantamista tai vaikka tehdaslinjalla vivun kääntöä.

Itsenäisesti, ilman kunnollista perehdytystä tällaista viikon-parin harjoittelussa olevaa opiskelijaa ei voi laittaa tekemään suurinpiirtein muita kuin vaihtoehto 2:ssa mainittuja asioita esimerkiksi lakiasiantoimistossa - kauneushoitolassa - kampaamossa - hammashoitolassa - eläinlääkärikeskuksessa - mainostoimistossa - melkein minkälaisessa painotalossa tahansa - suutarilla - alusvaatekaupassa - huonekaluliikkeessä - autokorjaamolla - pankissa tai melkein missä tahansa toimistossa.

Lisäksi, jotkut näistä työharjoittelijoista pitävät itseään "ilmaisina", joten ainakin oman kokemukseni ja muutaman muun yrittäjän kokemusten mukaan harmittavan useat heistä sitten "lonnivat" siellä kuvitellen tekevänsä yrittäjälle jonkinlaisen palveluksen olemalla "ilmaiseksi" paikalla. Onneksi joukossa on myös niitä aktiivisiakin henkilöitä.

Vaikka kuinka sympatiseeraan ahkeria ja toiveikkaita työharjoittelijoita on käytännössä fakta, että keksin yhdellä kädellä laskettavan määrän aloja, joissa harjoittelijan voi laittaa (ainakaan ilman valvontaa) asioimaan suoraan asiakkaan kanssa tai tekemään asiakkaan tilaamia töitä. Lisäksi puolessa vuodessa ehtii juuri ja juuri opettaa perustyön lisäksi yrityksen tavoille, jolloin työharjoittelu sitten sopivasti jo loppuukin.

Ratkaisumalleja:

  • Jos oppilaille halutaan laadukas työharjoittelupaikka, tulisi varautua korvaamaan työnantajan aika. Noin 1000-2000 euron kuukausikorvauksella (riippuen hieman alasta) työnantajalla olisi jo varaa jonkin verran kouluttaakin ja opiskelija pääsisi tekemään jotain mielekästä.
  • Jos oppilaille halutaan mikä vaan työharjoittelupaikka, joka ei välttämättä edistä oppilaan tietotaitoa, kannattaisi oppilaille etukäteen tehdä selväksi, että he pääsevät todennäköisesti tekemään yrityksiin jotain satunnaista bulkkia.

 

Oppisopimustyöntekijä ei ole "halpa työntekijä"

Tekemieni laskelmien mukaan oppisopimus, tuistaan huolimatta, maksaa yrittäjälle noin tuplat siitä, mitä maksaisi palkata valmistunut ja valmiiksi osaava henkilö töihin. Tämä johtuu siitä, että aika, jonka sinä tai osaavampi työntekijäsi käyttävät hiemankaan monimutkaisemman tai teknisemmän alan kouluttamiseen on niin arvokasta, että se ylittää mennentullen kaikki palkka- ja koulutustuet, joita tulet opiskelijasta saamaan. Puhumattakaan siitä, että saat käydä päiväkaupalla koulutuksissa, että olet valiidi työpaikkaohjaaja - tai siitä valtavasta paperirumbasta, joka käydään oppisopimuksen solmimiseen ja kuukausittaiseen tukien hakemiseen.

On siis väärin mainostaa, että oppisopimustyöntekijä olisi työnantajalle jotenkin edullinen. Tämä joskus johtaa opiskelijan puolelta epämotivoitumiseen. Useimmiten työnantaja elää parhaassa tahdossa ja toiveessa, että koulutus hyödyttäisi kumpaakin (ja näistä erityisesti sitä työntekijää) ja toivoo, että oppisopimusopiskelija näkisi itsensä yhtälaisena kulueränä yritykselle kuin muutkin työntekijät - ja täten tasa-arvoisena työntekijänä muiden rinnalla - oikeuksineen, velvollisuuksineen ja motivaation määrineen.

Oppisopimuksen koulutus- ja palkkatuista on kyllä netissä huimia lukuja 1), mutta kokemukseni mukaan koulutuksen ollessa monessa paikassa melko hinnakasta, koulutustuki on todellisuudessa noin 20 euroa / kk ja palkkatuki 30-40 euroa / päivä. Tämän suuruisella palkkatuella kattaa sen, että kokeneempi työntekijä kouluttaa oppisopimuskoulutuksessa olevaa yhden tunnin päivässä. 2) Onko siis realistista olettaa, että se riittää? Jos ei, mitä opiskelija päätyy tiukilla olevissa yrityksissä tekemään? Ainakin aikanaan jotkut kanssaopiskelijani kansioivat tiedostoja kolmatta vuotta, sillä heitä ei kukaan "ehtinyt opettamaan tekemään muuta", joka minun korvaani kyllä indikoisi myös sitä, ettei yrityksellä ollut varaa panna satoja euroja päivässä yhden henkilön opastamiseen.

Oppisopimusopiskelija maksaa joka tunti oman palkkansa, sen sivukulut sekä yrityksen pakolliset kulut kohdistettuna kapasiteettiyksikköön (esim. 35 euroa / tunti) + opastajansa palkan, sen sivukulut sekä yrityksen pakolliset kulut kohdistettuna kapasiteettiyksikköön (esim. 45 euroa / tunti).

Todellisuudessa oppisopimusopiskelijan saamat hyödyt / työntekijän kustannukset kuukaudessa koostuvat:

  • Palkasta, esim. 1800 euron palkka (sivukuluineen on noin 3100 euroa).
  • Palkan päälle kertyvästä lomarahasta ja lomaltapaluurahasta
  • Henkilökohtaisesta eläkekertymästä
  • (Sairauslomien määrä epävarmana tekijänä sekoittaisi laskelmaa, joten lasketaan nyt niin, ettei henkilö sairasta ollenkaan.)
  • Koulutuksesta, joka on opiskelijalle ilmainen (noin 9000 euroa / 1,5 vuotta) eli 500 euroa / kk
  • Aloittavalla: Työnantajan tai kokeneemman työntekijän ajasta, jolloin hän neuvoo
    -> esim. 3 tuntia päivässä on 105 euroa, joka tekee kuukaudessa 2310 euroa
    (kun kk on keskimäärin 22 työpäivää).
  • Edistyneemmällä: Työnantajan tai kokeneemman työntekijän ajasta, jolloin hän neuvoo
    -> esim. 0,5 tuntia päivässä (x 2 neuvojaa) on 35 euroa, joka tekee kuukaudessa 770 euroa
    (kun kk on keskimäärin 22 työpäivää).
  • = Palkka + sivukulut, palkka myös opiskelupäiviltä 3100 euroa
    + työnantajan tai kokeneemman työntekijän opetusaika 770 - 2310 euroa
    + opiskelijan työpaikallaan käyttämä opetusaika 770 - 2310 euroa
    => Oppisopimusopiskelija maksaa yritykselle 4640 - 7720 euroa / kuussa,
    joka tekee 1,5 vuoden oppisopimuksessa yhteensä noin 74240 - 123520 euroa.
    Summassa ei ole mukana oppisopimukseen liittyvien hakemusten kirjoittamiseen käytettyä aikaa, opiskelun edistymiseen liittyvien palaverien pitämistä, tai raporttien kirjoittamiseen tai seurantaan liittyviä aikoja, eikä työpaikkaohjaajakoulutukseen menevitä työpäiviä, eikä lisäliikenteestä johtuvia kirjanpiton tai tilintarkastuksen tositekohtaisia maksuja.

Oppisopimusopiskelijan kouluttaminen - toisin kuin työharjoittelijan koulutus - on investointi yrityksen tulevaisuuteen. Kaikki, mitä opiskelijalle opetetaan, hyödyttää yritystä ja työnkulkua toivottavasti tulevaisuudessa.

  • Oppisopimusopiskelijan yritykselle aiheuttamat kulut saa opiskelija kerättyä takaisin
    100 euroa / kuussa voittoa tekemällä noin 54 vuodessa tai
    500 euroa / kuussa voittoa tekemällä noin 11 vuodessa.

Mainostamalla oppisopimuksen tukia saadaan kokemukseni mukaan joillekin työntekijöille sellainen tunne, että hän on yritykselle "halpa työntekijä" ja että työnantaja ainakin jollain tasolla "hyväksikäyttää" häntä, saaden kaikenmaailman palkkatuet ja kaikki. Tällainen mentaliteetti ei yleensä nosta työintoa eikä tehokkuutta, eikä kasvata yhdessä yrittämisen meininkiä, jota pienet mikroyritykset työntekijältään epätoivoisesti kaipaavat.

Hämmästyttävää myös on se, että jos oppisopimuksessa oleva työntekijäsi on sairaslomalla, et saa myöskään tukia. Erään yrittäjäkolleegan sanoin: "Soitin palkkatukeen kun työntekijä mursi kätensä ja jäi pitkälle lomalle. Palkkatuesta ihminen sanoi vain että eihän työntekijä ole siellä tekemässä töitäkään, johon vastasin että maksanhan hänelle kuitenkin palkkaa ja teen hänen työnsä." On siis käsittämätöntä, että yrittäjää tuplarankaistaan siitä, että työntekijä jää pois töistä.

Ratkaisumalleja:

  • Oppisopimukseen otettavan palkkatukea on radikaalisti nostettava (kaksin - kolminkertaiseksi, ainakin oppisopimuksen alussa), jotta myös oppisopimustyöntekijä voisi olla yritykselle voitollinen tai edes omat menonsa kattava, ei miinusmerkkinen yksikkö. Näin toimimalla yhä useampi voisi ottaa opiskelijan yritykseensä opettelemaan - ja toivottavasti opiskelujen jälkeen myös jäämään.
  • Osa oppisopimusopiskelijan kuukausituloista voisi koostua opintotuesta, jolloin yrittäjän ei tarvitsisi maksaa opiskelijalle yhtä suurta palkkaa kuin valmistuneelle. Kuten aiemmassa artikkelissani puhuin, ovat elinkustannukset pääkaupunkiseudulla niin kovat, ettei kukaan pysty täällä tulemaan toimeen kovin matalalla palkalla.
  • Oppisopimusopiskelijan palkkatuen tulee jatkua vaikka opiskelija sairastuisi. Työpanoksen korvaaminen on muutenkin työnantajalle riittävä rasite ja pienessä yrityksessä tilanne voi olla katastrofaalinen.
  • Oppisopimusopiskelijalle tulisi selkeämmin tehdä selväksi kuinka iso panostus häneen laitetaan, sillä jo nykyisellä mallilla hänen kuukausiansionsa koostuvat palkan lisäksi useiden satojen eurojen arvoisesta koulutuksesta sekä työnantajan tai kokeneemman työntekijän useiden satojen - useiden tuhansien eurojen arvoisesta opastukseen ja koulutukseen käyttämästä ajasta.

(Jälkihuomautus: Koulutan tällä hetkellä kolmatta henkilöä oppisopimuksella. Taloudellisesti minun ei kannattaisi tehdä näin, tämän ratkaisun olen tehnyt ihan solidaarisuudesta ja reiluudesta taitavaa ja yritteliästä työntekijää kohtaan. Olen ollut valtavan onnekas saatuani palkattua ihanan aktiivisia, oppivaisia ja mukavia opiskelijoita meille.)

 

Lähdemateriaalia ja hyödyllisiä linkkejä:

1) http://www.oppisopimus.net/html/rahoitus.html - Oppisopimuksen tuet

2) Toisessa artikkelissani, [Työntekijän palkkauksen kustannukset] aukaisen hieman tuntikustannuksia. Tähän tuntikustannukseen ei ole laskettu ansionmenetyksiä eikä sitä, että toista työntekijää opastaessaan opettaja joutuu todennäköisesti tekemään muut työnsä ylitöinä.