Sairauslomien kustannukset ja vaikutukset pienyrityksissä

Uudelle yrittäjälle / Yrittäjälle: Varaudu parhaasi mukaan sairauslomiin esim. kerryttämällä rahaa tilille tai painamalla mieleesi kullekin sopiva mahdollinen sijainen. Oivallat pian, että todellisuudessa kuitenkaan mikään valmistautuminen ei riitä, joten tässä hieman statistiikkaa mitä sairauslomat keskimäärin maksavat yrittäjälle.

Poliitikolle / Päättäjälle: Mikroyritysten työllistävän vaikutuksen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että palkkaamisen riskit olisivat kohtuulliset. Äitiys- ja isyyslomien lisäksi juuri sairaslomat ovat yksi suurimmista palkkaamiseen liittyvistä riskeistä, ja täten syistä olla palkkaamatta.

Tässä artikkelissa käsitellään:

Sairauslomien ehkäisyä ja sitä, että pitääkö jokaisen alan sopia jokaiselle työntekijälle.
Sairauslomien vastuukysymyksiä ja palkanmaksuvelvollisuutta.
Sairauslomien vaikutusta työyhteisöön.
Työntekijän tai työntekijän lasten aiheuttamien sairauslomien kustannuksia.
KELAn höpöhöpö-tukea sairauslomien kattamiseksi omavastuuajan jälkeen.

Yksi #sori15 -ryhmän teeseistä on: "Työntekijän sairaslomien ja äitiys- tai isyyslomien siirtäminen KELAn maksettavaksi." Tämä toisi taloudellista vakautta yrittäjälle, poissaolijalle ja poissaolijan kolleegoille. Sekä yritykselle että työntekijälle pitäisi olla taloudellisesti mahdollista pitää niin pitkät sairaslomat kuin on tarpeen.

Mm. sairauslomien kestämättömät kustannukset ajavat yrityksiä mielummin ostamaan alihankintana tai jopa kieltäytymään sisääntulevista töistä, kuin luomaan itse työpaikkoja. Jotta riski saataisiin pienemmäksi, KELAn korvauksen omavastuu olisi poistettava ja sairauslomien palkka-asiat pitäisi siirtyä hoitamaan kukin työntekijä suoraan KELAn kanssa. Työnantajalle poissaoloista seuraa muutenkin kestämätön tilanne ja suuri lasku.

Sairauslomien ehkäisy

Kaikkia sairaslomia voi työpaikalla ehkäistä kiinnittämällä huomiota mm.

Työturvallisuuteen ja ergonomiaan sekä niihin liittyvään ohjeistukseen sekä ohjaamiseen työpaikalla.
Työilmapiiriin.

Työilmapiiri on sekä tutkimusten, että ihan maalaisjärjen mukaan tärkeä aspekti. Jos ilmapiiri on kannustava ja iloinen, työntekijäkin kestää ajoittaista kiirettä paremmin. Huonon työilmapiirin työpaikassa taas jaksaminen kärsii ja voidaan joissain tapauksissa puhua jopa nk. "kostosaikuista".

"Kyselyn mukaan huono työilmapiiri johtuu johtamistaitojen puutteista. Peräti 90 prosenttia vastaajista laittaisi esimiehensä ihmissuhdekurssille." 3) "Alaistaitojen kurssille osallistumista kannatti 60 prosenttia äänestäneistä, mutta valtaosa vastaajista ei kokenut tarpeelliseksi tukea esimiestä tämän työssä." 1)

Yrittäjä ei näinä päivinä ole enää yrittäjä, hän on - alasta ja omasta taustastaan riippumatta - myös esimies- ja ihmissuhdetaitojen mestari, psykologisesti pitkälle koulutettu, aina ymmärtäväinen ja kärsivällinen sekä suurimman osan ajasta myös meedio. Yrittäjän pitää pystyä ratkaisemaan työpaikalla myös työntekijöiden väliset kähinät, suvereenisti ja ketään loukkaamatta, jottei päädy itse syytettyjen pallille. Työntekijöillä on harvoin itsellään mitään vastuuta tilanteesta ja yli puolet työntekijöistä on sitä mieltä, että yrittäjän tulee ratkaista tilanteet hänen "puolestaan" ja ilman hänen tukeaan.

"Sairauksien syntyyn työpaikka voi vaikuttaa vain harvoin, lähinnä työtapaturmissa ja ammattitaudeissa." 4) On lukuisia asioita, joihin työnantaja ei voi millään tavalla vaikuttaa. Tällaisia ovat mm.

Työntekijän perussairaudet (astma, diabetes tms)
Työntekijän vapaa-ajalla sattuneet onnettomuudet (kotipihalla puutarhatöissä, laskettelurinteessä, baari-illan jälkeen tms)
Työntekijän alttius masentua tai stressaantua

"Oikeiden" sairaslomien lisäksi on tietysti näitä:

53 % suomalaisista hyväksyy sairaaksi ilmoittautumisen perhestressin, työpaikan ongelmien, kiistojen, väsymyksen tai harrastusten vuoksi, vaikkei olisi oikeasti sairas.
15–20 % sairauslomista ei johdu työkykyä alentavasta sairaudesta, vaan valehtelusta, oireiden liioittelusta tai sairausloman väärästä tulkinnasta.
14 % työssäkäyvistä suomalaisista on joskus ollut luvatta pois töistä.

Lähteet: Suomen Gallup huhtikuu 2007, Elinkeinoelämän keskusliitto 22)

Vaikka kuinka työpaikalla järjestettäisiin asiat hyvin, toinen stressaantuu helpommin kuin toinen. Oman kokemukseni mukaan sama työmäärä on toiselle työntekijälle "helppo nakki" ja toiselle "aivan liian paljon". Monilla internetin keskustelupalstoilla on runsaasti puhetta stressistä ja siitä, että osa työntekijöistä katsoo liiallisen kiireen töissä jopa työntekijän tahalliseksi "pahoinpitelyksi". Joillakin samoilla keskustelupalstoilla toisaalta kehoitetaan omien osaamistensa liioitteluun työhaastattelussa, jolloin saatat saada haastavamman paikan kuin mihin rahkeesi ja tietotaitosi riittävät. Monessa pienessä yrityksessä - varsinkin pääkaupunkiseudun kulurakenteella - se kuitenkin on fakta, että kaikkien on tehtävä töitä aina täysillä, tai työntekijöitä joudutaan vähentämään, tai päästään keskustelemaan mukavia yrityssaneeraajan ja pakkohuutokauppaajan kanssa. Tätä täysillä tekemistä ja stressiyhtälöä ei ainakaan vähennä omien kapasiteettiensa liioittelu.

Joissakin tapauksissa työntekijän kannattaisi myös mennä itseensä; Onko tämä oikea ala minulle? Kestänkö tämän työn henkistä vaativuutta / kiireisyyttä / fyysisyyttä? Onko minulle itselleni ja omalle terveydelleeni hyväksi jatkaa näin, jos se johtaa toistuviin pahoinvointeihin ja sitä kautta sairauspoissaoloihin? Jatkuvat poissaolot eivät ole hyväksi, millekään osapuolelle. Joissain tapauksissa olisi kaikille osapuolille (myös työntekijän kolleegoille) reilumpaa vaihtaa työpaikkaa ja/tai alaa jos työt eivät tietyssä paikassa tai kiiretasossa kertakaikkiaan onnistu.

Sairauslomien syyt tai niiden pituudet eivät kuulu työnantajalle

Yleisenä käytäntönä työelämässä on se, että töistä ollaan poissa vain lääkärintodistuksella. Työnantajalla on siis oikeus vaatia lääkärintodistus jo ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien. Jos työntekijällä ei ole tällaista antaa, voidaan asiasta antaa kirjallinen varoitus. Irtisanomiskynnyksen täyttymiseen voi riittää yksi varoitus. Lievemmissä tapauksissa saattaa irtisanomiskynnyksen ylittyminen edellyttää kahden tai useammankin varoituksen antamista. 21)

Oletusarvoisesti sairauslomien syyt eivät kuulu työnantajalle. Lääkäri on ammattilainen, joka arvioi työntekijän työkyvyn. Työnantajalla ei ole minkäänlaisia laillisia oikeuksia kysyä sairausloman syytä tai ehdollistaa sairausloman tarpeellisuutta, eikä kehoittaa työntekijää palaamaan töihin, edes käväisemään, ennen sairausloman loppumista.

"Noin 15 prosenttia sairauspoissaoloista on kuitenkin sellaisia, että niissä sairaudella ei ole keskeistä merkitystä. Nämä liittyvät usein elämäntapoihin, mielenterveyteen, jaksamiseen ja työhyvinvointiin." 2) Selkeissä sairauslomissa, kuten flunssa tai käden murtuma syy on tietysti selvä. On kuitenkin runsaasti epäselviä sairauspoissaoloja, joiden syitä työnantaja voi vaan hengessään arvailla.

"Suomessa lääkäreiden kirjoittamat sairauslomien pituudet eivät perustu minkäänlaiseen ohjeistukseen. Lääkärit voivat kirjoittaa samoilla oireilla ja samoista sairauksista kärsiville hyvin eripituisia sairauslomia.""Sairauslomien pituudet vaihtelivat lääkäristä riippuen jopa 4–8-kertaisesti." 28) Monet lääkärit kirjoittavatkin saikkua varmuuden vuoksi hieman "liikaa".

Olen keskustellut tästä aiheesta muutaman lääkärin kanssa ja he ovat olleet omalta osaltaan huolestuneita vastuukysymyksistä. Suomeenkin on saapumassa jenkkitrendi, jossa joka asiasta haastetaan oikeuteen. Jos siis kirjoitat liian vähän saikkua ja jotain tapahtuu, olet edesvastuussa. Usean lääkärituttavani mukaan saikkua kirjoitetaan nykyään helpommin ja jopa pidempiä aikoja kuin aiemmin - ei tarpeesta, vaan oman selustansa turvaamisesta. Pieninkin "meillä on kiire töissä" tarkoittaa sitä, että viikkokaupalla saikkua vaan - silläkin uhalla, töihin palatessaan henkilö hautautuu tekemättömiin töihin - jolloin viikon päästä voidaan taas laittaa lisää saikkua. Tästä syklistä seuraa se, että vähän ajan päästä työntekijällä on sitä todellista stressiä kun pienessä firmassa aloitetaan YT:t.

Anni Kankaanpää Turun yliopistoon tekemässään kansanterveystieteen väitöksessä suosittelee Suomeen Ruotsin mallin mukaisia ohjeita, joissa useimmille sairauksille on määritetty sopiva sairausloman määrä. Ohjeisto on vähentänyt huomattavasti sairauslomia Ruotsissa. 24)

"Yli 90 prosenttia Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämään kyselyyn vastanneista antaisi kuitenkin työnantajalle luvan puuttua jatkuviin, epäselviin sairauspoissaoloihin." 1) ja "Internetissä järjestetyn kyselyn vastaajista 92 prosenttia oli sitä mieltä, että työnantajalla on oltava keinot puuttua jatkuviin epäselviin poissaoloihin." 3) On selvää, ettei työpaikan ongelmiin voida saada ratkaisua, jos ongelmaa ei työnantajalle kerrota. Jos siis jatkuvasti vain saikutellaan epämääräisin koodein, ei asioille voida tehdä mitään. Tämä onkin usein työnantajalle ja saikuttelijan kolleegoille sietämättömän epäreilu tilanne.

Yrittäjän velvollisuus on huolehtia siitä, että kaikki työntekijät saavat palkkansa. Työpaikalla aiheuttaakin työntekijöiden välillä helposti eripuraa jos päädytään tilanteeseen, jossa kaikille ei pystytä maksamaan palkkaa. Onhan melko helposti ilmiselvää kenen sairaslomien tai tehottomuuden "syy" se on. Tätä eripuraa tasoittaisi se, että KELA maksaisi kaikki sairauslomat. Tällöin sairastunut ei joutuisi yhtä heikkoon asemaan tuottavuutta arvioitaessa.

Sairauslomien vastuukysymykset ja palkanmaksuvelvollisuus

Vastuuasiat ovatkin sitten mielenkiintoinen juttu. Yleensä työnantaja on "heikoilla jäillä" kiistäessään palkanmaksuvelvollisuuttaan. Pitäisikö palkkaa maksaa työntekijälle esimerkiksi seuraavissa tapauksissa / missä tapauksissa pitäisi, missä ei?

Työnantajan selkeistä ohjeista huolimatta työntekijä työpaikallaan käyttää työn liittyvää välinettä väärin ja loukkaa itsensä.
Työnantajan ja ergonomia-asiantuntijan selkeistä ohjeista huolimatta työntekijä istuu jatkuvasti väärässä asennossa ja täten kuluttaa fysiikkaansa ja täten kärsii mm. lihaskivuista tai tenniskyynärpäästä.
Ergonomia-asiantuntijan ja silmälääkärin selkeistä ohjeista huolimatta työntekijä ei käytä hänelle määrättyjä silmälaseja ja täten kärsii mm. päänsäryistä.
Baari-illan jälkeen työntekijä (selvinpäin) töhöää itsensä portaita alas ja katkaisee kätensä.
Baari-illan jälkeen työntekijä (tuhannen päissään) töhöää itsensä portaita alas ja katkaisee kätensä.
Työntekijä tupakoi runsaasti ja saa astman, keuhkoahtauman tai keuhkosyövän.
Työntekijä on reilusti ylipainoinen, jonka selkä ja polvet ovat kipeytyneet omien sanojensa mukaan siitä, että hänen täytyy nousta työpaikkansa ovelle kadulta neljä porrasta.
Työntekijän tyttöystävä jättää hänet ja hän masentuu.
Työntekijän äiti kuolee ja hän masentuu.
Työntekijälle on tarjota vain vähemmän mielenkiintoisia työtehtäviä ja niistä kimpaantuneena hän ahdistuu.
Työntekijä ei pidä toisesta työntekijästä ja ahdistuu tästä.
Työntekijä keksii, että työmatka onkin hänelle liian pitkä, joten hän ei ehdi tehdä vapaa-ajallaan kaikkea mitä hän haluaisi, ja ahdistuu tästä.

"Työnantaja voi kuitenkin kieltäytyä sairausajan palkan maksamisesta, jos todistus on puutteellinen, työantajalla on perustellut syyt epäillä, että lääketieteellinen arvio on virheellinen tai on osoitettavissa, että työntekijä syyllistyy sairauslomaoikeuden väärinkäyttöön. Työntekijä voi laillisesti olla pois työstä sellaisenkin lääkärintodistuksen perusteella, johon ei ole merkitty diagnoosia; sairausajan palkan maksaminen edellyttää lääkärintodistuksen, jossa on lääketieteellinen tautiluokitus. Se ilmaistaan todistuksessa ICD-koodilla. Koodin mukaan sairausloma hyväksytään palkallisena tai palkattomana. Tautiluokituksen F-koodit (liittyvät erilaisiin elämäntilanteiden stressitekijöihin ja häiriöihin) eivät välttämättä oikeuta sairausajan palkkaan." 5)

Työnantajan on siis hyväksyttävä kaikki sairauslomatodistukset "poissaolotodistuksina", mutta on eri asia, että tarvitseeko kyseiseltä ajalta maksaa palkkaa. Varsinkin erilaisten F-koodillisten "häiriöiden" palkanmaksuvelvollisuutta voi kukin työnantaja tarvittaessa selvittää.

"Jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella, oikeutta sairausajan palkkaan ei ole." 18) Missä tapauksissa voidaan siis laskea työntekijän itse aiheuttaneen sairauslomansa? Työnantaja on (kuten useimmissa muissakin asioissa) erittäin vaarallisilla vesillä lähtiessään ehdollistamaan sairausloman syitä ja maksuvelvollisuutta, tämän vuoksi suurin osa yrityksistä mukisematta maksaa kaiken.

Sairauslomille jäämisen tarpeellisuus

Suurin osa työntekijöistä on sairauslomalla aina tarpeesta. Huomaavainen työntekijä arvioi myös taudin tartuttamisriskiä; jos hän tulee kuumeisena töihin, aiheuttaako hän jopa suurempaa "vahinkoa" sairastuttamalla kolleegansa?

Joissain tapauksissa sairauslomille jäämisen tarpeellisuus varmasti moniosainen tulkintakysymys, jota monissa lääkäriseminaareissa ja valiokunnissa on varmasti moneen kertaan pohdittu. Mitä mieltä olette esimerkiksi seuraavista tapauksista?:

Jos esimerkiksi työntekijä venäyttää nilkkansa, voidaanko edelleen olettaa, että hän voi istua tietokoneen ääressä töitä tehden? (Olettaen, että hänellä on turvallinen keino matkustaa töihin.)
Jos työntekijällä on viikonlopun jäljeltä mustelma otsassa, onko hän työkyvytön? Jos hän kertoo lääkärilleen olevansa liian nolona mennäkseen töihin, tuleeko lääkärin määrätä hänelle sosiaalisen paineen ehkäisemiseksi sairauslomaa?
Jos työntekijällä on raskauspahoinvointia, tulisiko hänen olla sairauslomalla koko raskausaikansa? Entä voidaanko hänet velvoittaa - jos ala siihen soveltuu - etätöihin?
Jos jalkansa murtanut työntekijä pystyy käymään koiranäyttelyissä ja rakentamaan landellensa aitaa, onko hän niin kipeä, ettei hän voi käydä töissä?

Toisin kuin kaupunkilegenda väittää, ovat työnantajan vakuutukset voimassa aina. Työntekijä saa palata sairaslomalta töihin aivan silloin kun hän itse kokee itsensä työkuntoiseksi, eikä väittämä, etteivät "firman vakuutukset silloin kattaisi vahinkoja" pidä millään tavalla paikkansa.

Kuitenkaan se ei mielestäni ole oikein jos työntekijä on saikulla "huonolla omallatunnolla". Jotkut työntekijät ottavat itseensä jos tietävät sairaslomien kustannuksista, varsinkin jos tiedetään, ettei firmalla olen liiemmin rahaa. Onko tällöin riski, että sieltä sairaslomalta tullaan töihin jopa liian aikaisin ja täten aiheutetaan itselleen hallaa?

Mikäli KELA maksaisi kaikki sairauslomat, ei myöskään työntekijälle tulisi painetta palata töihin liian aikaisin, peläten työnsä jatkuvuuden / firman mahdollisen kaatumisen puolesta.

Sairauslomien vaikutukset työyhteisöön

Ainakin alle 10 hengen yrityksissä kenen tahansa sairausloma vaikuttaa kaikkien työntekijöiden tilanteeseen. Hyviä kysymyksiä ovat ainakin:

Voidaanko työtä edes toteuttaa sijaisella, monellako alalla sijainen pystyy samaan - ainakaan samassa ajassa - kuin asiaa työkseen tekevä?
Jos sijaista pitää paljonkin opettaa, sijainen tuottaa "enemmän haittaa kuin hyötyä" vieden sitten muidenkin työntekijöiden aikaa.
Onko sairaslomalaisella hänen työnsä osaavia kolleegoja, jotka repeävät omien töidensä lisäksi vielä paikkaamaan sairaslomalaisenkin työt?
Jos muut työntekijät tekevät monen ihmisen työt, mitä se tekee heidän jaksamiselleen? Minkälaiseen tilanteeseen pidemmän päälle ajaudutaan kun kuormitetaan sairaslomalla olevan kolleegoja riittävästi?
Jos muut työntekijät eivät pysty joustamaan työajoistaan, kuinka monen työntekijän työt yrittäjä pystyy tekemään viikossa, ja onko yrittäjällä aina, poikkeuksetta, mahdollisuus joustaa omista muista menoistaan?
Minkälaisissa tapauksissa asiakas voi päätyä vaatimaan korvauksia myöhästyneistä työtehtävistä tai tuotannosta, esim. tilitoimistossa myöhästynyt tilinpäätös - tai johonkin isompaan kokonaisuuteen liittyvä osatehtävä / valmistettava osanen / rakennustyömaalla valmistuva osio - tai myöhästynyt mainosmateriaali, jolloin asiakas pääsee maksamaan turhaan varatun ilmoitustilamaksun - tai lentokone ei tulekaan tankattua ajoissa, jolloin koko kentän lentoliikenne sotkeutuu?
Jos yrittäjä itse sairastuu, onko hänelle olemassakaan sijaista? "Yrittäjän sijainen" olisi käytännössä toinen yrittäjä. Kauanko kestää kunnes esim. verottaja laittaa hänen yrityksensä konkurssiin maksamattomien verovelkojen takia?

Työntekijän sairauslomien kustannukset

"Elinkeinoelämän keskusliitto EK on laskenut sairaspäivän tarkoittavan noin 300 euron menetystä toimialasta riippuen. Summassa on mukana paitsi sairausajan palkka, myös tuotannon menetys sekä sijaisjärjestelyjen kustannukset." 2)

Itse olen tästä kyllä hieman eri mieltä. Tuossa 300 eurossa on just just sairausajan palkka ja yrityksen pakolliset juoksevat kulut, joita EK ei näppärästi ole laskenut laskelmaansa ollenkaan. Yritystoiminnan tunti- tai päiväkustannuksia ei voida laskea suoraan palkkana lisäkuluineen, jokaisen tuotantoyksikön todellisiin tuntikustannuksiin on laskettava mukaan myös yrityksen muut pakolliset menot! Jos näitä ei osaa huomioida laskelmissaan, on hyvin äkkiä konkurssissa. Ja näiden päälle tulisi siis sitten vielä ne tuotannon menetykset ja sijaiset.

Omien laskelmieni mukaan 1800-2500 eurolla kuussa palkattu työntekijä - riippuen hieman palkkaavan yrityksen koosta (esim. 5-10 hengen yritys) ja toimitilasta (ei voi olla liian kallis) tai esimerkiksi mahdollisesta firman auton leasingeista, arkisin 8 tuntia päivässä olevassa yrityksessä - maksaa yksi työntekijä sivukuluineen ja yrityksen pakollisine menoineen noin 35-45 euroa / tunti + alv.

Työntekijän tai työntekijän lapsen sairasloman kustannukset voi laskea:

Työntekijän palkan suuruudesta sivukuluineen.
Yrityksen juoksevista kuluista per työntekijä.
Ansionmenetyksistä, eli paljonko rahaa kyseinen työntekijä olisi töissä ollessaan tehnyt.
Korvaavan työntekijän eli sijaisen palkan suuruudesta, tai yleensä kolleegan venymisestä ylitöihin, lisäkorvattavine ylityötunteineen.

1. Matalapalkka-alalla, jossa työntekijän työt voi pienellä opastuksella onnistuneesti tehdä ihan kuka vaan, joka kadulta kävelee sisään (esim. joku yksinkertainen lajittelukeskus):

Sairaslomalla olevan työntekijän palkka sivukuluineen sekä juoksevat kulut 40 euroa / tunti x 8 tuntia x 5 päivää = 1600 euroa / viikko.
Ansionmenetykset? Lasketaan nyt niin, että sijainen on melkein yhtä tehokas kuin työntekijä, joten ansionmenetyksiä tulisi vain 200 euroa.
Sijaisen palkka 30 euroa / tunti (ei juoksevia kuluja, jottei niitä lasketa tässä kahdesti) x 8 tuntia x 5 päivää = 1200 euroa / viikko
Ohjaajan palkka ylitöinä, sis juoksevat kulut 60 euroa / tunti, 5 tuntia = 300 euroa / viikko
= Yhteensä 3300 euroa = yhden hengen yhden viikon sairasloma.
Viiden työpäivän viikossa se tekee 660 euroa / päivä => 82,5 euroa / tunti (8 tunnin päivässä).

2. Matalapalkka-alalla, jossa työntekijän työt voi onnistuneesti äkkiseltään, onnistuneesti ja samassa ajassa toteuttaa vain kolleega (mikä tahansa asiantuntemusta ja talon tapoja vaativa ala):

Sairaslomalla olevan työntekijän palkka sivukuluineen sekä juoksevat kulut 40 euroa / tunti x 8 tuntia x 5 päivää = 1600 euroa / viikko.
Ansionmenetykset? Koska toisen työntekijän töihin ja asiakkaisiin tutustuminen, pohjien lukeminen jne vie aikaa, niin lasketaan vaikka 400 euroa / viikko.
Kolleegoiden ylityöt, millä määrällä päästään? 60 euroa / tunti, 40 tuntia = 2400 euroa / viikko.
= Yhteensä 4400 euroa = yhden hengen yhden viikon sairasloma.
Viiden työpäivän viikossa se tekee 880 euroa / päivä => 110 euroa / tunti (8 tunnin päivässä).

3. Korkeampipalkkaisella alalla (esim. 3000 euroa / kuussa), jossa työntekijän työt voi onnistuneesti äkkiseltään, onnistuneesti ja samassa ajassa toteuttaa vain kolleega (mikä tahansa erikoisasiantuntemusta ja talon tapoja vaativa ala):

Sairaslomalla olevan työntekijän palkka sivukuluineen sekä juoksevat kulut 52 euroa / tunti x 8 tuntia x 5 päivää = 2080 euroa / viikko.
Ansionmenetykset? Koska toisen työntekijän töihin ja asiakkaisiin tutustuminen, pohjien lukeminen jne vie aikaa, niin lasketaan vaikka 800 euroa / viikko.
Kolleegoiden ylityöt, millä määrällä päästään? 80 euroa / tunti, 40 tuntia = 3200 euroa / viikko.
= Yhteensä 6080 euroa = yhden hengen yhden viikon sairasloma.
Viiden työpäivän viikossa se tekee 1216 euroa / päivä => 152 euroa / tunti (8 tunnin päivässä).

Kustannuksia, joihin tässäkin viittaan, on ohimennen avattu myös artikkelissani Hinnoittelu ja myyntivoitto sekä starttiraha, kohdassa myyntivoitto.

Sairauslomien keskimäärä ja kustannukset keskimäärin vuodessa

"Suomalaiset ovat 2000-luvulla olleet töistä pois yleensä 8–9 päivää vuodessa." ja "Vuonna 2006 teollisuuden väki oli sairauslomalla 6,7 prosenttia työajastaan. Liikenteessä ja tukkukaupassa vastaava prosentti oli noin 5 ja hotelli- ja ravintola-alalla 4. Rahoitusväki sairasti vähiten: heille poissaolopäiviä kertyi vain kolme prosenttia työajasta. Yksi prosentti tarkoittaa keskimäärin 2,5 päivää. Eli teollisuuden työntekijä oli pois keskimäärin kolme ja puoli viikkoa, pankkitoimihenkilö puolitoista viikkoa." 2)

Yrittäjien keskimääräiset sairauslomapäivät vuodessa ovat suurimmassa osassa yrityksiä käytännössä nolla.

"Alle 3-vuotias suomalaislapsi sairastaa keskimäärin noin kymmenen flunssaa vuodessa." 10) Pienen lapsen vanhemmat ovat siis - jos neljän päivän maksimipalkanmaksuvelvoitetta noudatetaan - noin 40 päivää vuodessa sairaan lapsen kanssa kotona. Jos vanhemmat jakavat tämän puoliksi, se tekisi 20 päivää per lätty.

Työntekijän vuosittaiset sairauspoissaolot maksavat siis ylläolevan laskeman tapauksissa (ilman KELAn tukia):

9 päivää vuodessa (ei lasten kanssa poissaoloja) = noin 5900 - 11000 euroa / vuodessa.
9 päivää vuodessa
+ 20 päivää yhden lapsen kanssa kotona vuodessa = noin 19100 - 35300 euroa / vuodessa.
"Jatkuva saikuttelija" esim. 30 päivää vuodessa omia saikkuja
+ 30 päivää lasten kanssa kotona vuodessa = noin 39600 - 73000 euroa / vuodessa.
Taloussanomien "teollisuuden työntekijästä" 2) yritys pääsee siis maksamaan vuodessa keskimäärin 3,5 viikkoa sairaslomia ja 5 viikkoa muita lomia. Tässäpä laskutehtävä lukijoille. Paljonko työnantaja keskimäärin maksaa sivukuluineen ja yrityksen pakollisine menoineen vuodessa yhden työntekijän poissaoloista?

Sairauslomat ovat vähentyneet Ruotsissa nopeasti Suomea pienemmiksi sen jälkeen kun ensimmäinen sairauslomapäivä muuttui palkattomaksi. Ruotsin mallin palkaton sairauspäivä houkuttaa luonnollisestikin työnantajia myös Suomessa. Mitenkään poikkeuksellista tämä ei tosin olisi: "Rakennusalalla karenssipäivä on työntekijöillä, joiden työsuhde on kestänyt alle vuoden. Kiinteistöpalvelualalla työsuhteen pitää olla kestänyt peräti kaksi vuotta ennen kuin ensimmäisestä sairauslomaspäivästä voi odottaa palkkaa." 29) Tämän lisäksi jotkut tahot ehdottavat, että sairauslomilta saisi alennettua palkkaa. Tätä en itse kannata - yllättäen, vaikka olenkin "kylmäsydäminen verenimijä" - sillä pitää työntekijänkin tulla toimeen vaikka hän sairastuisikin.

"KELAhan maksaa saikut"

Sairauspäivärahaa voi hakea työntekijälle KELAsta omavastuuajan jälkeen, joka on sairastumispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää ja yksi arkipäivä, jos työkyvyttömyytesi alkaa samasta syystä uudelleen 30 päivän sisällä edellisen sairauspäivärahan maksamisesta tai yrittäjälle sairastumispäivän + seuraavan 3 arkipäivän jälkeen. 15) Sairauspäivärahaa ei siis voi saada jos ensin ollaan kaksi viikkoa saikulla selkäkivun takia, sitten kaksi viikkoa jännetupintulehduksen takia ja sitten kaksi viikkoa masennuksen takia. Sairauslomakoodin on oltava sama.

Aiempiin tässä artikkelissa oleviin laskelmiin nojaten

Nämä omavastuulliset 10 arkipäivää eli kaksi viikkoa
maksavat työnantajalle 6600 - 12200 euroa.

"Omavastuuajan" pitäisikin olla nimeltään "työnantajan vastuuaika", sillä työnantajahan maksaa saikut siihen asti kokonaan, oli sairaslomalla kuka tahansa.

"Tämän omavastuuajan jälkeen työkyvyttömyysasia tulee myös Kelan ratkaistavaksi, koska sen jälkeen Kela voi alkaa maksaa sairauspäivärahaa. Työnantaja vastaa sairausajan palkanmaksusta ja Kela sairauspäivärahan maksusta." 16) Vasta omavastuuajan jälkeen työnantajalla on toivoa saada jotain korvausta, mikäli sairausloman syy kuuluu KELA-korvattaviin työkyvyttömyyksiin.

"Sairauspäiväraha lasketaan yleensä työntekijän työtulojen mukaan. Määrä lasketaan niiden työtulojen mukaan, jotka on vahvistettu verotuksessa työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltävänä vuotena. Esimerkiksi jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuonna 2014, sairauspäiväraha maksetaan verovuoden 2012 työtulojen mukaan, ja nämä tulot tarkistetaan palkkakertoimella." 14) Vaikka työntekijä olisi yrityksen sisällä edennyt urallaan viimeisen 2 vuoden aikana, saa työnantaja korvauksia hänen kahden vuoden takaisista tuloistaan. Näin ollen hyvin kehittyvän ja urallaan etenevän työntekijän sairauslomakorvaukset eivät vastaa nykytilannetta.

Sairauspäivärahalaskurin mukaan omavastuuajan jälkeen työntekijästä, jonka kuukausipalkka on 2000 euroa, saa työnantaja noin 1400 euroa kuussa korvausta.

Aiempiin laskelmiini jälleen nojaten omavastuuajan jälkeen työntekijän sairasloma maksaa yritykselle (esim. tilanne numero 2):

17600 euroa / kuukausi miinus KELAn tuki 1400 euroa = 16200 euroa / kuukaudessa
joka tekee 4050 euroa / viikossa
joka tekee 810 euroa / jokainen arkipäivä

"Kelan tuki edellyttää aina lääketieteellistä arviota sairauspäivärahaa hakevan työkyvyttömyydestä, mutta lääkärin kirjoittama sairausloma ei kuitenkaan takaa sitä, että Kela maksaisi työkyvyttömälle henkilölle sairauspäivärahaa. Osa tautiluokituksessa mainituista sairauksista on sellaisia, ettei Kela myönnä niiden perusteella sairauslomaa, vaikka hoitava lääkäri olisi todennut potilaan työkyvyttömäksi." 17) Sairauspäivärahaa (mahdollisesti tapauksesta ja kaupungista riippuen) ei saa mm. työssäuupunut. 19)

"Useimmissa sopimuksissa työnantajan palkanmaksuvelvollisuus on työsuhteen kestosta riippuen enimmillään 8 viikkoa." ja "Mikäli sairaus kestää pidempään kuin työehtosopimuksen palkanmaksuvelvollisuus, KELA maksaa sairauspäivärahan työntekijälle." 18) Kahdeksan viikon sairausloman jälkeen työntekijän kannattaa siis lähestyä suoraan KELAa ja huomata tulotasonsa putoavan oleellisesti. Sama tosin käy yrittäjällekin, jonka saa YELiin määritellystä summasta 60-70% miinus verot. Heh heh.

Näillä laskelmilla voin todeta, että se toinen meille uskoteltu kaupunkilegenda, että KELA korvaa sairaslomat, on silkkaa puppua ja kokonaiskatastrofissa rahalliselta arvoltaan lähinnä selkääntaputus. Ja se selkääntaputus tulee muuten monta kuukautta sairastumisten jälkeen.

"Yrityksen rahat" tuntuvat olevan monelle joku iso sammio, pohjaton kaivo, josta sitä rahaa vaan tursuaa. Todellisuudessa nämä kustannukset kuitenkin ovat niin suuret, että jo muutaman viikon sairauslomalla alle 10 tai ainakin alle 5 hengen yrityksissä ollaan todella nopeasti tilanteessa, jossa joku muukin kuin yrittäjä tulee jäämään ilman palkkaa.

KELAn tuista huolimatta (tapaus 2), yhden hengen kahden kuukauden sairausloma maksaa yrittäjälle noin 33000 euroa. Jos terveen yrityksen liikevoitto on keskimäärin 5-10% vuodessa, menee tämän sairausloman kustannusten kattamiseen 300 000 euron liikevaihdon yritykseltä noin 1-2 vuoden kaikki liikevoitot.

Milloin työnantajalla on oikeus ja velvollisuus
puuttua sairauslomien määrään

Jos sairauspäiviä on epätavallisen paljon, on työnantajalla oikeus esittää huolestuneisuutensa ja kysyä voidaanko työpaikalla tehdä jotain toisin. Terveysongelmissa työnantajalla on oikeus ehdottaa työkykyarviota. Sen valmistuttua työnantaja, työntekijä ja työterveyslääkäri istuvat saman pöydän ääreen pohtimaan mitä tilanteelle voidaan tehdä. Vaihtoehtoina voi olla esim. työajan vähentäminen jousto tai uudet, vähemmän vaativat työtehtävät.

"Työnantajan pitää ennen irtisanomista selvittää mahdollisuudet tarjota työntekijälle muuta työtä. Irtisanominen ei ole oikeutettu, jos sairaalle työntekijälle on mahdollista tarjota esimerkiksi hänen kykyihinsä ja ammattitaitoonsa nähden sopivaa, yrityksen toiminnan kannalta tarpeellista työtä. Muun työn tarjoamisvelvoitteen suhteen irtisanomiskynnys ylittyy pienissä yrityksissä helpommin kuin suurissa yrityksissä. Irtisanomiskynnyksen ylittymistä voi taas madaltaa työntekijän omien toimien passiivisuus tai hänen suostumattomuutensa työnantajan esityksiin." 4) Työnantajan kannattaa muistaa, että näissäkin tilanteissa aina puhutaan työntekijän oikeuksista, ei työnantajan oikeuksista. Vaikka sinulla olisi satoja päiviä tyhjä tuoli edessäsi, pääset suurella todennäköisyydellä asioimaan irtisanomistilanteissa työntekijän liiton lakimiesten kanssa. Tässäkin tapauksessa katsoisin, että parasta olisi neuvotella työterveyslääkärin kanssa asioista - myös työntekijän on nimittäin kuunneltava lääkärin ohjeita ja suosituksia.

"Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun työntekijän sairauspoissaolo on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa 1 kuukauden." 12) Tämän jälkeen aletaan arvioida työntekijän työkykyä, kuntoutuksen tarvetta ja työntekijän työelämässä jatkamismahdollisuuksia. Sairauspäivärahan maksaminen 90 arkipäivän jälkeen (kahden vuoden sisällä) edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Jos työntekijän työkyky ei riitä kokopäivätyöhön, osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikatyö voi olla vaihtoehto. Jos työntekijä on työkyvytön, hän voi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle tai ilmoittautua työttömäksi vaikka työsuhde olisi yhä voimassa, mutta työnantajalla ei ole tarjota työntekijälle hänen työkykynsä mukaista työtä. Lisätietoja näistä asioista voi kukin tutkia internetin ihmeellisestä maailmasta.

Työntekijän hyvinvointi on työnantajan etu

Työnantajan etu on aina tehdä parhaansa ihmisten työssäviihtymisen ja hyvinvoinnin edesauttamiseksi. Työnantajan rahallinen ja inhimillinen etu on myös se, että työntekijä on sairaslomalla kunnes hän tuntee itsensä terveeksi. Esimerkiksi monessa flunssassa mahdolliset jälkitaudit voivat olla hyvin rajut.

Useimmiten sairasloman syitä ei ole mitään järkeä lähteä pohtimaan tai ehdollistamaan - lääkäri, oman alansa ammattilaisena, on katsonut sairasloman tarpeelliseksi ja se sitten siitä.

Hirmuisen hyvä kysymys onkin, että miten sairauslomien kustannukset ja KELAn tuet saataisiin järkeistettyä niin, että myös työntekijä voisi huolehtia hyvinvoinnistaan hyvällä omallatunnolla? Ehdotuksia otan enemmän kuin kernaasti vastaan.

Linkkejä:

1) Taloussanomat - Suomalaiset: Huono työilmapiiri oikeuttaa sairauslomaan

2) Taloussanomat - Flunssapäiväsi maksaa 300 euroa ja 3) Yle - Työntekijät: Huono työilmapiiri riittävä syy sairauslomaan

4) Työterveyslääkäri - Sairauspoissaolojen hallinta yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyönä

5) Uralehti - Sairausloma – palkallinen vai palkaton? ja 6) Esimiesliitto - Työstä poissaolo äkillisten perhesyiden vuoksi

7) Talouselämä - Lapsi sairastaa, työt seisovat ja 8) MOT Oy - Karhunpoika sairastaa - tilapäinen hoitovapaa

9) Iltalehti - Lapsi sairastui - milloin takaisin päivähoitoon ja 10) Lastenlääkäri - Kun lapsi sairastuu flunssaan

11) Kela - Kun työntekijän työkyvyttömyys pitkittyy ja 12) Kela - Sairauspäivärahan hakeminen työnantajalle

13) Kela - Takaisin työhön ja 14) Kela - Sairauspäivärahan määrä ja 15) Kela - Sairauspäivärahan maksaminen

16) Kela - Työkyvyn arviointi ja 17) Wikipedia - Työkyvyttömyys ja 18) Pam - Sairastuminen

19) Yle - Työssään uupunut ei saa sairauspäivärahaa ja 20) Talouselämä - Työntekijän sairausloma epäilyttää

21) Kaupanalan esimiesliitty KEY ry - Työsuhdetietoutta, varoituskäytäntö ja 22) City - Valesaikut