puoletvoittoa.jpg

Länsi-Savo -lehden yleisöpalstalta malliesimerkki keskusteluun osallistujasta, jolla on puurot ja vellit täysin sekaisin - tai kyseessä on pelkkä trollaus (huhtikuu 2015).


Pitääkö tuotteessa olla jopa puolet voittoa? Vastauksena S-U:lle:
1. Jos tarkoitat katetta, niin pitää. Vähintään. Että saa kulut katettua.
2. Jos todella tarkoitat voittoa, niin kerroppa minulle ala, jossa hyödykkeitä myymällä saadaan imettyä asiakkaalta niinkin kovaa hintaa, että voittoa olisi puolet?

Koska liiketilan vuokra ja muut yrityksen juoksevat kulut (kuten sähkö, vesi, puhelimet, internet, tietokoneet, ohjelmalisenssit, mahdolliset muut tarvittavat lisenssit, vakuutukset, mahdolliset koneleasingit, lainanlyhennykset, kirjanpidolliset ja tilintarkastukselliset kulut eli kaikki kulut, joita yrittäjä saa kuukausittain yritystoiminnan pyörittämisestään maksaa) voi olla tällaisen mielipiteen esittäneelle haastavaa ymmärtää, lasken nyt hieman helpomman esimerkin.

Yritys ostaa savikippoja Virosta 4 eurolla + alv (sis rahdit ja muut sellaiset kulut) ja myy niitä messuilla Suomessa noin 8 euroa + alv (= 10 euroa sis alv). Alviton kate on siis puolet.

Koska yrittäjä on kaikki viikot töissä ja hänellä on pieniä lapsia, palkkaa hän yleensä viikonlopuiksi työntekijät myyntitöihin. Koska tällainen myyntityö ei ole vaarallisuusluokiteltua, eikä myynti vaadi minkäänlaista erikoisosaamista, voidaan henkilökunta palkata edukkaaseen hintaan 10 euroa / tunti. Ja vaikka nyt yrittäjä itse olisi siellä messuilla mukana, niin täytyyhän hänenkin aikansa olla jonkun arvoista, joten on siellä kuka tahansa, se kympin tunti lienee ihan sopiva minimikorvaus siitä, että viikonloppua viettää töissä, varsinkaan vieraalla paikkakunnalla.

Tampereen messuilla kävi kauppa niin, ettei meinannut kädet riittää!

Tämä Espoolainen yritys matkaakin Tampereelle messuille ja viikolopun messuilla sattuu olemaan hirveästi väkeä, taskut rahaa tursuten ja mummot kiljuen jonottavat näitä kippoja! Viikonlopun aikana niitä saadaan myytyä 200 kpl, yhteensä 2000 eurolla. Kumpikin myyjä myi 50 tuotetta päivässä ja niiden pakkaus ja rahastus oli kyllä sorminäppäryyden ja myyntipuhe ruuneperiuden nopeusennätys, mutta huh, tungettiin kamaa ulos mikä ehdittiin! Vau mikä mäihä! Paljonko siitä jäi käteen?

1. "S-U" sanoisi varmasti, että KAKSTONNIA KELAA ei ihme että elävät herroiksi toihan tekee kaheksan tonnia kuussa!

2. Kokenut yrittäjä taas sanoisi, että huijui, päästiinköhän omilleen?

Kumpi oli oikeassa - eli kuinka kävi?

Tällaiset myyntitapahtumat, riittävän iso myyntitila, että saapi kipot ja kupit esille, maksavat kokemukseni ja muutaman nettigooglauksen mukaan 800-1200 euroa. Otetaan niistä vaikka keskiarvo eli tonni. Habitaren tyylisiä, 3000-4000 euron messupaikkoja emme lähde nyt edes havittelemaan.

Henkilökunta pakkaa yrittäjän äidin autotallissa sijaitsevassa varastossa (tm. "ilmaisessa paikassa") perjantaina 2 tuntia + ajaa Tampereelle + pystyttää messuja 3 tuntia sekä myy lauantaina 8 tuntia sekä myy sunnuntaina 8 tuntia + purkaa + ajaa Espooseen + purkaa tavarat Espoon päässä 2 tuntia. Maanantaina yksi työntekijä tekee vielä inventaarion kirjanpitoa varten, että mitä messuilla myytiin. Siihen kuluu vaikkapa 4 tuntia. Työtunteja yhteensä - jollei ajomatkoihin kulunutta aikaa korvata ollenkaan - tulee siis yhteensä:
Viikkotunteja (10 euron palkalla) 5 tuntia x 2 henkeä + 4 tuntia inventaariosta.
Lauantaitunteja (1,5 kertaisella eli 15 euron palkalla) 8 tuntia x 2 henkeä.
Sunnuntaitunteja (2 kertaisella eli 20 euron palkalla) 10 tuntia x 2 henkeä.
= Työvoimakustannukset, palkan sivukuluineen noin 1300 euroa.

+ osapäivärahat 2 henkeä x 3 päivää x noin 20 euroa = noin 120 euroa.

+ hotellimajoitus kahdelta yöltä, kahdelta hengeltä yhteensä noin 150 euroa per yö, noin 300 euroa

+ matkakorvaus 0,44 euroa autosta + 0,07 euroa perässä vedettävästä kärrystä per kilometri, noin 200 km suuntaansa, ees taas noin 400 km = noin 200 euroa per auto. Säästösyistä mennään tällä kertaa yhdellä autolla.

+ mahdollisesti henkilökunnalle tarjotut ruuat, juomat tms.

= Menot yhteensä noin 3000 euroa.

Tulot: 2000 eurosta arvonlisäveroa (24%) on noin 400 euroa. Jäljelle jää 1600 euroa.
Jos siitä 1600 eurosta puolet on katetta, se on 800 euroa.

-> Oho. Ollaan jo 2200 euroa miinuksella. Ei kannattane alkaa laskelmaan lisämenoja, kuten korttimaksukoneen kuukausikustannuksia tai pankin provikoita rahanlaskennasta tai kirjanpitoyrityksen tositekohtaisia kustannuksia, saatika yrittäjältä tuotteiden hankintaan tai varastointiin kuuluvaa aikaa tai rahaa tai esimerkiksi lainarahalla varaston seisottamiseen liittyviä kustannuksia. Entäs rikkoutuneiden astioiden osuus?

No miten kuluista saataisiin nipistettyä?

Jos yrittäjä lähtee yksin ja ottaa halvimman mahdollisen nurkkapaikan (jos sellaisia on), ei hän varmaan pääse 2000 euron myynteihin, sillä hän ei fyysisesti edes pysty myymään, pakkaamaan ja rahastamaan niin montaa tuotetta messujen aikana - saatika houkuttelisiko pikku nurkkapaikka asiakkaita samaan tahtiin... epäilen. Jos hän nyt kuitenkin vastoin kaikkia odotuksia ja fysiikan lakeja pystyisi moiseen myyntiin, 800 euron "voitosta" lähtisi
- myyntipaikka 350 euroa
- hotellit, no ainakin 150 euroa
- bensat, jotka hän ottaisi matkakorvauksina 200 euroa
- omat ruokailut noin 30 euroa per päivä on 100 euroa

-> Oho. Ei jäänyt käteen kuin vähän matkakorvauksia.

Miten toiminta saataisiin voitolliseksi?

Kansankielellä sanottuna "puolet voittoa" ei riitä mihinkään, on myytävä jotain, jonka kate on paljon enemmän kuin puolet. Lisäksi tietysti myynnin on oltava riittävä.

Edellälasketussa Tampereen messujen laskelmassa silmään saattoi iskeä se, että myynti oli 2000 euroa ja menot 3000 euroa. Jo "elämänkoulun kävijänä" voi huomata, ettei siinä ei mikään maailman kate tai voitto tällöin riitä kattamaan kustannuksia.
Tässäpä lasku- ja mietintätehtävä lukijoille:

  • Kuka nettosi viikonlopusta eniten; yrittäjä, työntekijä, messujen järjestäjä vai valtio?
  • Paljonko viikonlopussa pitäisi myydä kulut kattaakseen, montako minuuttia per tuote saisi myyjä tällöin korkeintaan asiakaspalveluunsa käyttää ja miten isolla rekalla tuotteet tulisi tällöin roudata paikalle?
  • Vaihtoehtoisesti voi myös miettiä, että paljonko katteen pitäisi itse asiassa olla, jotta fyysisesti viikonlopussa ehditään myymään niin paljon tavaraa, että yrittäjän lapsetkin saisivat puuroa pöytäänsä?
  • Entäs jos myynti viikonlopussa olisi ollut vain 500 euroa, kuinka paljon takkiinsa yrittäjä olisi tällöin ottanut ja mitä vaihtoehtoja yrittäjällä on, jos hän ei tästä syystä pystykään maksamaan työntekijöidensä palkkaa?

Terveisin ahne yrittäjä- ja omistajaporras

(Disclaimer: En ole sekoittanut tähän artikkeliin kate - myyntikate - myyntikateprosentti -termejä, jotta artikkeli olisi helposti ymmärrettävä. Olen myöskin laskenut nyt nämä laskelmat takertumatta sellaisiin seikkoihin kuten messupöytien alvien vähennysmahdollisuudet, jos ovat alvivelvollisia jne. Kommentteihin saa kernaasti käydä myös viisastelemassa, että jos liikeidea on niin "paska" että myy Virolaisia kippoja, sietääkin saada nokillensa, mutta melko moneen alaanhan tämä esimerkki käy, eikös?)

Linkkejä:

Suomen Kädentaidot -messujen hinnasto ja Naisten joulumessujen hinnasto (pdf)
ja Habitare-mediakortti