Huono liikeidea tai liian pieni kate

Viimeaikoina olen lukenut somesta hämmästyttävän paljon kommentteja, joissa ei-yrittäjät leimaavat konkurssiin menevät yritykset "paskoiksi liikeideoiksi" ja yrittävät vierittää epäonnistuneen yritystoiminnan kaikkia syitä yrittäjän omalle vastuulle.

Haluaisinkin kysyä, että onko tällaisten kommenttien kirjoittajien mielestä esimerkiksi kaikki seuraavista, laajassa yrittäjätuttavapiirissäni muutaman vuoden sisään konkurssiin menneet tai kannattamattomana lopettaneet yritykset poikkeuksetta "paskoja liikeideoita"?: Kampaamo, autokorjaamo, hääpukuliike, ompelimo, kuntosali, ruokakauppa, armeijaylijäämätavaraa maahantuova liike, aseliike, veneitä myyvä yritys, kirjan kustantamo, astioita maahantuova yritys, lastenvaateyritys, meikkikauppa, kahvila, kioski, kodinkoneita myyvä yritys, urheilutarvikeliike, kukkakauppa, matkatoimisto, soitinliike, vauvauinteja järjestävä yritys sekä sisustus- ja lahjatavaraliike.

Jos vuosittain noin 15 000 - 20 000 yritystä laittaa lapun luukulle, onko syynä aina vajaamielinen liikeidea?

Vastuussa toki on yrittäjä, monellakin tasolla. Yllättävän moni näistäkin on kuitenkin "pakkoyrittäjä", eli henkilö, joka ei ole onnistunut työllistymään ja joka on houkuteltu yrittäjäksi, vaikkei hänessä ole yrittäjäainesta. Tietynlaisen "aineksen" puuttumisen lisäksi uuden yrittäjän koulutus on ollut heillä aivan liian suppea, jotta se olisi antanut realistiset eväät yritystoiminnan menestyksekkääseen pyörittämiseen mm. oikeanlaisen hinnoittelumallin kautta. Lopputuloksena on ollut kaaos ja katastrofi, joka nyt vaikuttaa monen yrittäjän henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja talouteen todennäköisesti hänen koko loppuelämänsä ajan.

Myös demografiset seikat toki vaikuttavat yrittämiseen, mutta suurin osa näistä mainitsemistani yrityksistä on sijainnut suurimmissa kaupungeissamme.

Talouden epävakaisuuteen kuuluu myös kotimaisen kysynnän putoaminen: yhä harvemmalla on varaa käydä jatkuvasti kampaajalla, koulutuksissa tai ostaa luksustuotteita - ja kierrossa näiden alojen yrittäjillä on myös vähemmän rahaa laittaa omaan elämiseensä. Parempina aikoina kaupaksi menee hyvin myös matkoja, autoja ja asuntoja sekä ihmiset käyttävät enemmän kauneus- ja hyvinvointipalveluja, sisustuspalveluja ja muita arjen extraa. Kysyntälamassa menee joukolla ihan asiallisiakin palveluja nurin.

Hinnoitteluun vaikuttaa voimakkaasti myös kilpailutilanne, joten aina yrittäjäkään ei voi sanella millä hinnalla hän tavaransa tai palvelunsa myy. Kehoittaisinkin yritystoimintaa startattaessa laskemaan etukäteen vähintäänkin henkiinjäämiskaavoja, joita olen esitellyt useammassakin artikkelissani. On olemassa aloja, joille yritystä ei kertakaikkiaan kannata perustaa, sillä kulut ovat liian suuret ja myyntikate ei ole riittävä.

Kilpailutilanteeseen vaikuttaa myös harmaa talous, josta hyvä kansantajuinen esimerkki on "viiden euron pizza". Emme tarvitse kummoistakaan matematiikka päätelläksemme, että liian halvoista tuotteista on jätetty maksamatta verot ja muut maksut - alalla kuin alalla.

Lisäksi moni epärehellinen yrittäjä tai konkurssiin menevä yritys tekee koko alalle karhunpalveluksen polkemalla hintoja. Joillekin ei siis näytä riittävän se, että on itse menossa konkkaan - pitää vetää muutkin mukanaan tarjoamalla tuotteitaan niin halvalla, ettei kukaan rehellistä ja kannattavuuten pyrkivää yritystoimintaa harrastava voi lähteä siihen mukaan.

Vähintäänkin jokaiselle aloittelevalle yrittäjälle voisin neuvoa, että testauta liikeideasi! Aiemman artikkelini Myyntivoittoa vai myyntikatetta - ja mihin se raha itse asiassa menee? kommentoinnissa käytiin mielenkiintoinen keskustelu, jossa erään kommentoijan idea oli tehdä matjorska-nukkeja ja myydä niitä 70-90 euron hintaan tapahtumissa. Kannattaa lukea!

Maailma muuttuu, teknologia muuttuu ja trendit muuttuvat

"Yhden hitin ihmeisiin" kuuluvat yritykset voivat mennä korkealle ja kovaa - ja pudota yhtä lujaa alas. Muutama vuosi sitten kaikilla oli SVEA:n pipo. Jos yritys rakentaa liiketoimintansa tällaisen trendin ympärille, voi muutama vuoden ajan mennä oikein hyvin, mutta sitten rahavirta loppuu. Tuttavani sanoi muutama päivä sitten, että ei tajua miten jollakulla kadulla vastaantulevalla oli Svea Rahoituksen mainospipo päässä, että rumakin oli. Se sitten siitä trendistä.

Kuka olisi vielä 10 vuotta sitten voinut kuvitella, että kaikki Filmtownit ja Makuunit tulevat menemään alas? Harva silloin kuvitteli, ettei kohta kukaan enää vuokraa leffoja, että ihan pian on kaikenmaailman flixit suoraan netin kautta kotitöllössä. Jos yritys ei pysty muuttumaan riittävän rivakasti kehityksen mukana, on sen kohtalo sinetöity vallan nopiasti.

Nämä samat "paskojen liikeideoiden" tukemisen vastaisille barrikaadeille nousseet varmaankin heiluttelevat voitonlippujaan kotimaisille menestystarinoille, kuten Rovion voitonkululle. Pakko myöntää, upea on ollut saavutus. Pelin rinnalle, todelliseksi rahasammoksi, on kehitetty jos jonkinmoista oheistuotetta. Kaupat notkuvat vihaisten tipujen kuvilla varustettua t-paitoja, pipoja, reppuja, rullalautaa, pehmolelua, kelluketta ja vaikka mitä, jota kohta kukaan ei halua. Tällä on menty jo hämmästyttävän monta vuotta, pidempään kuin valtaosalla nykytrendeistä. Heillä onkin varmasti todella kiire keksiä uutta. Jotain, joka olisi yhtä iso buumi. Muuten usea sata henkeä pääsee kilometritehtaalle.

Kilpailutilanteen muutokseen vaikuttaa myös kansainvälistyminen ja internet. Kotimainen valmistus on lähestulkoon kokonaan lopetettu, alalla kuin alalla. Lisäksi kotimaiset jälleenmyyjät ovat vaikeuksissa yritystoiminnan kulujen kattamisessa samaan aikaan kun kuluttajat tekevät ostoksensa edullisemmista maista, internetin kautta.

Jos yrityksesi on pulassa, kehoittaisin miettimään, että mitä asioita voisit tehdä toisin. Älä ole liian rakastunut nykyiseen konseptiin, ole avoin muutokselle! Eräs fysioterapiaa, akupunktiota ja hierontaa tarjoava yrittäjätuttavani valitteli minulle, kuinka heidän perheellään ei ole varaa lähteä minnekään lomalla, eikä tulevaisuuskaan näytä kovin valoisalta. Kyselin häneltä sitten, että mitä hän asialle tekee, istuuko hän vain toimitilassaan ja odottaa varaussoittoja? Entä jos hän vaikka menisi lähiyrityksiin ja tarjoaisi ergonomia- ja tyky-asioita, testihierontaa, hierontaa työajalla tai mitä vaan, mitä asiakkaat voisivat haluta? Hän oli kovasti sitä vastaan. Hän ei ole mikään hierontalaukku kainalossa firmoja luuhaava perushieroja - ei edes vaikka sillä lailla voisi saada elantonsa. Ammattiylpeys käy rahaan lankeemuksen edellä.

Vitaali ja pitkälle vievä yritystoiminta

Varmimmalla pohjalla on yrittäjä, joka ei ota liian suuria riskejä, vaan kasvattaa yritystoimintaansa hitaasti ja rauhallisesti. Tällöin hän myös ehtii reagoimaan markkinoiden ja kehityksen muutoksiin toivottavasti ajoissa. On tärkeää pitää myös kulurakenne kohtuullisena, muutoin alkupääoma on nopsaan käytetty.

Kotimaisen yrityksen yksi ainoista jäljellä olevista valteista saattaa olla palvelu ja jos saat asiakkasi maksamaan siitä, voit onnistuakin. Itse yritän erittäin kilpaillulla alalla, mutta yritykseni kilpailee asiakaspalvelulla, laadulla ja toimitusvarmuudella. Suoranaiseen hintakilpailuun emme ole lähteneet, sillä on tietty hinta, joka työstä kertakaikkiaan pitää saada tai se ei ole kannattavaa. Ajoittain kannattaa olla jopa tekemättä kuin tehdä liian halvalla.

Monella alalla asiakkaat kilpailuttavat hintaa tajuamatta miten tarjouksia voi vertailla. Ethän kilpailuttaisi maksansiirto-operaatiotasikaan kirurgin, lääkäriopiskelijan ja kampaajasi kesken, vaikka kaikki käyttävät sujuvasti saksia? Kysytkö autoliikkeistäkin, että mitä "auto" maksaa - ja sitten ihmettelet miten toinen "auto" maksaa enemmän kuin toinen "auto". Jos saat siis jotenkin brändättyä yrityksesi ja perusteltua hintasi asiakkaillesi, sekä tarjottua asiakkaan rahalle hyvän vastineen, sinulla voi olla menestyksen avaimet käsissäsi.

Yrittäjien - varsinkin työnantajayrittäjien - vähäiseen määrään on syynsä

Vuonna 2014 Suomessa oli yhteensä 343 000 yrittäjää, joista
- 227 000 oli yksinyrittäjiä ja
- 12 000 oli yrittäjäperheenjäseniä
- 104 000 oli työnantajayrittäjiä
Yrityksistä alle 10 työntekijän mikroyrityksiä on 93,4%. Pienyrityksiä on 5,5 %, keskisuuria 0,9 % ja suuryrityksiä 0,2 %.

Yrittäjiä väkiluvusta on noin 6%. Itsensä lisäksi muitakin työllistäviä yrittäjiä on siis noin 1,9% kansasta. Se luku on mielestäni aivan järkyttävän pieni. Syitä on monia: Mikroyritysten kannattavuus ja mahdollisuus palkata työntekijöitä, Työntekijän palkkauksen kustannukset, Työntekijän palkkaamisen riskit, Sairauslomien kustannukset ja vaikutukset pienyrityksissä, Kenen kustannuksella ne vauvat tehdään?, Suosi suomalaista - osta kotimaista, Myyntivoittoa vai myyntikatetta - ja mihin se raha itse asiassa menee? jne.

Opiskelijat haluavat lisää, eläkeläiset haluavat lisää, työntekijät haluavat lisää - näiden mikroyrittäjienkö (1,7% väkiluvusta) selkänahasta se raha saadaan? Yrittäjyyttä ja palkkaamista tulisi kaikin tavoin kannustaa ja helpottaa, meillä ei ole varaa menettää enempää yrittäjiä. Kukaan ei voi haluta, että vuosittain kymmeniä tuhansia yrittäjiä ja työntekijöitä liittyy konkurssin johdosta työttömien joukkoon. Kannattaa muistaa, että pk-yritykset luovat eniten uusia työpaikkoja, tekevät suurimman osan maan liikevaihdosta ja lähes puolet BKT:sta. Yritystoiminnan tulisi olla kannattavampaa ja varsinkin mikroyrittäjien kohdalla voittoa syöviä maksuja pitäisi pienentää, ei lisätä. Rahaa valtiolle tuottavia yksiköitä on rahaa valtiolta ottaviin yksiköihin nähden suhteessa aivan liian vähän. Näihin miinusmerkkisiin ja plusmerkkisiin kansalaisyksiköihin kannattaa tutustua seuraavassa artikkelissani Miinusmerkkiset ja plusmerkkiset kansalaiset - keiden kaikkien eläminen yrittäjän pitää kustantaa.

Linkkejä:
Tilastokeskus - Aloittaneiden yritysten määrä väheni eniten kaupan alalla
Tilastokeskus - Työllisyys ja työttömyys vuonna 2014